Euroopan unionin asetus haitallisista vieraslajeista tuli voimaan tammikuussa. Nyt valmistellaan kansallista vieraslajilakia, joka turvaa luonnon monimuotoisuutta.
| |  |
| | Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahden mukaan haitallisten vieraslajien torjunnassa edetään, vaikka valmisteilla olevaa lakia on kritisoitu toimeenpanon vähäisten resurssien vuoksi.
|
”
EU:n jäsenmaiden on osoitettava, kuka vastaa mistäkin vieraslajitoimista. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi lähdettiin valmistelemaan uutta lakia”, sanoo neuvotteleva virkamies
Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yleinen tietoisuus vieraslajeista oli Suomessa pitkään melko vähäistä. Toisaalta nyt vieraslajien määrä on kasvussa Suomessakin, ja ihmiset ovat huomanneet, että haitalliset vieraslajit kuten jättiputki ja jättipalsami valtaavat kasvualaa tukehduttaen muuta kasvillisuutta.
Kansallisen vieraslajilain lausuntokierros päättyi kesäkuun alussa. Kritiikkiä on tullut muun muassa lain toimeenpanon vähäisistä resursseista, kertoo lain valmistelun tukena ollutta asiantuntijaryhmää vetänyt Niemivuo-Lahti.
”
Keskustelua on herättänyt se, että mistä saadaan resursseja vieraslajien torjunnasta vastaaville tahoille. Ikävä kyllä Suomen taloudellinen tilanne on sellainen, että nyt pitää priorisoida, eli kaikille ei voida taata budjettiresursseja. Asiat menevät lain myötä kuitenkin oikeaan suuntaan. Jatkossa tiedämme, kuka on vastuussa mistäkin, ja haitallisimpien vieraslajien torjumiseksi meillä tulee olemaan uusia työkaluja.”
Uuteen lakiin sisältyy myös vastuuta maanomistajille ja elinkeinoharjoittajille. Maanomistajan velvollisuutena on huolehtia kohtuullisin toimenpitein, että kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji hävitetään tai sen leviämistä rajoitetaan, tosin tämä ei koske lintuja tai nisäkkäitä. Ammattimaisen toimijan velvollisuutena on huolehtia siitä, ettei käsiteltävien tuotteiden tai aineistojen mukana leviä haitallisia vieraslajeja. Niitä voi päästä ympäristöön esimerkiksi myytävien kasvintaimien mukana.
Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys on menossa lokakuussa ja lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Lajit listalleEuroopan unioni valmistelee vieraslajilistaa, joka valmistunee ensi vuoden alussa. Listalla olevien lajien esimerkiksi kasvatus, myynti ja ympäristöön päästäminen kielletään. EU:n listaa päivitetään jatkuvasti ja uusia lajeja lisätään listalle tarpeen mukaan. Kansallisen lain mukaan voimme laatia myös oman vieraslajilistan, ja sen osalta voidaan kansallisella asetuksella säätää, kuinka tiukkoja toimia kullekin lajille halutaan.
”
Kansallisen listan osalta Suomi voi joustavasti arvioida, mitä toimenpiteitä kullekin lajille tulee. Jotain lajia ei saa enää esimerkiksi kaupata tai joku toinen laji pyritään hävittämään kokonaan. En osaa vielä sanoa, kuinka laaja listasta tulee ja mitä lajeja se sisältää. Se on riippuvainen pitkälti myös EU:n listasta”, Niemivuo-Lahti sanoo.
Tällä hetkellä EU:n luonnoslistalla on 37 lajia. Suomessa esiintyvistä lajeista listalla on keltamajavankaali, täplärapu ja villasaksirapu sekä kaksi harvinaisempaa jättiputkilajia. Myös yleisemmästä jättiputkilajista (
Heracleum mantegazzianum eli kaukasianjättiputki) on riskinarviointi valmistumassa.
Lisäksi listalla on lajeja, joita Suomessa ehkä löytyy seura- tai lemmikkieläiminä tai eläintarhoista, kuten pesukarhu, siperian maaorava ja iso-orava sekä punakorvakilpikonna.
Vieraslajien torjunta haltuunPontta työlleen luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi Niemivuo-Lahti on saanut kotikaupungistaan Hämeenlinnasta, missä puistometsä on joutunut paikoitellen alistumaan jättipalsamin alle sen vallatessa alaa muilta lajeilta. ”
Se on vähän epätoivoinen näky. Toivon, että voimme vaikuttaa siihen, että alueita valtaavia lajeja voitaisiin hävittää tai ainakin rajoittaa niitä.”
Vieraslajien torjumisessa on otettu kuitenkin loikka eteenpäin ja tilanne on nyt paljon parempi kuin muutama vuosi sitten. ”
Nyt meillä tässä työssä tukena on kansallinen vieraslajistrategia, vieraslajiasioiden neuvottelukunta, vieraslajiportaali, EU:n vieraslajiasetus ja pian tulee kansallinen laki. Näillä kaikilla autetaan omalta osaltaan ennaltaehkäisemään haitallisten vieraslajien luontoon leviämistä.”
| |  | |
| | Suomen luontoon puutarhoista levinnyt jättipalsami on vallannut alaa Hämeenlinnan Linnanpuiston läheisyydessä.
| |
Teksti:
Virpi Komulainen, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat:
Pekka VäisänenLisätiedotNeuvotteleva virkamies
Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 259, etunimi.sukunimi@mmm.fi
LinkitTakaisin etusivulle
