Metsähallituksen luontopalvelujen toteuttaman Suoverkosto-LIFE -hankkeen tulokset ovat komeat. Tavoitteena oli ennallistaa eli palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi täyttämällä ojia ja vähentämällä puustoa. Viimeisten viiden vuoden aikana ennallistettiinkin lähes 4 700 hehtaaria suoalueita: ojia tukittiin ja padottiin yli miljoona metriä ja soilta poistettiin ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa lähes 900 tukkirekallista.
Hankkeen aikana luontopalvelut työllisti eri puolilla Suomea yhteensä noin 110 eri urakoitsijaa tai urakointiyritystä (kaivinkone- ja metsäkoneyrittäjiä, puunkuljetusautokuskeja ja metsureita) ja vaikutus on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa eli noin 90 henkilötyövuotta.
Ennallistamisella ehkäistään maailmanlaajuista lajien sukupuuttoaaltoa ja alkuperäisluonnon katoamista sekä Suomen suoluonnon köyhtymistä. Eniten suoluontoa ovat heikentäneet laajamittaiset metsäojitukset 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ennallistamisen vaikutuksia seurattiin suolla liikkuvien vesien määrään ja laatuun, kasvillisuuteen, lintuihin, perhosiin ja sudenkorentoihin. Seurantojen tulokset osoittavat, että suoluonnon palautus kohti luonnontilaa on onnistunut.
”Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu säilyttää suoluonnon monipuolisuus, sillä soiden ainutlaatuinen luonto ja lajit eivät ole korvattavissa. Suoluonnon monimuotoisuus on myös Suomessa suurempi kuin missään muualla samankokoisella alueella,” toteaa projektipäällikkö
Jouni Penttinen.
Koska Suomi on ennallistamisen mallimaa, jaettiin ennallistamisoppia myös maailmalle ja siitä saatiin kansainvälistä kiitosta. Myös soiden virkistyskäyttöä helpotettiin; useille kohteille tehtiin uusia suoluonnosta kertovia opastetauluja ja rakennettiin yksi lintutorni.
Soiden ihmeet tulivat tutuiksi retkilläYksi Suoverkosto-LIFEn tavoitteista oli myös helpottaa soilla retkeilyä ja tarjota luontoelämyksiä. Yli 3 500 lasta pääsi tutustumaan kihokkien ja rahkasammalten maailmaan. Retkien lisäksi hankkeessa on tuotettu runsaasti oppimateriaaleja koulujen tekemän ympäristökasvatuksen tueksi.
”Vaikka ihmiset ovat hyödyntäneet soiden antimia vuosisatojen ajan, nykyään suoluonto on monelle suomalaiselle tuntematon, jopa pelottava. Moni koululainen on retkillä oivaltanut soiden merkityksen”, sanoo asiakasneuvoja
Leena Hiltunen Seitsemisen luontokeskuksesta.
 |
| Suo ennen ennallistamista Salamajärven kansallispuistossa. Kuva MetsähallitusReijo Hokkanen. |
Useiden kansallispuistojen suot sopivat tasaisuutensa ja hyvän palvelurakenteensa vuoksi retkeilykohteiksi niillekin, joille liikkuminen on vaikeaa. Erityisryhmien, kuten näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten, retkillä aistit olivat avoinna luontokokemuksille hyvässä seurassa. Joukossa oli monia vanhuksia, joille suon tuoksut ja tunnelma nostivat mieleen muistoja nuoruuden marjastushetkistä. Retkille osallistui lähes 600 henkilöä.
Vuonna 2014 päättyvä Suoverkosto-LIFE on Suomen tähän asti suurin EU-rahoitteinen LIFE Luonto -hanke. Suoverkosto-LIFE-hankkeen toteutti Metsähallituksen luontopalvelut yhteistyössä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kanssa.
Teksti:
Elina SimonenLisätietojaProjektipäällikkö
Jouni Penttinen, Metsähallitus, luontopalvelut
puh. 040 775 3902, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Koululaisten ja erityisryhmien suoretketErikoissuunnittelija
Maija Mikkola, Metsähallitus, luontopalvelut
puh. 040 042 3476, etunimi.sukunimi@metsa.fi
 |
| Suo ennallistamisen jälkeen Salamajärven kansallispuistossa. Kuva MetsähallitusReijo Hokkanen. |
Paluu etusivulle
