| |  |
| | Luonnonlohi nousee kutujokeensa.
Kuva Toni Mikkola Vastavalo.
|
Odotettu kalastuslaki eteni eduskuntaan viime lokakuussa. Samaan aikaan Suomi sai lohi- ja meritaimenstrategian. Molempien tavoite on kohentaa heikkoja kalakantoja ja edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa.
Kalakantojen tärkeimmäksi hoitotoimenpiteeksi ehdotetaan kalastuksen säätelyä. Uusiksi säätelykeinoiksi ehdotetaan muun muassa lohikalojen rasvaeväleikkaukseen perustuvaa luonnon kalojen vapauttamisvelvollisuutta ja kaloille asetettavaa ylintä pyyntimittaa. Tavoitteena on luoda uusi, tietoon perustuva säätelyjärjestelmä kalavarojen kestävälle käytölle ja hoidolle.
Erityisesti heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelua tehostetaan. Kalastuksen säätely perustuu alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Säätelyä toteutetaan asetuksilla sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hallintopäätöksillä. Lisäksi vesialueen omistajilla on jatkossakin mahdollisuus asettaa lupaehtoja myymiinsä kalastuslupiin.
"Tämä on tärkeä askel kohti kalastuspolitiikkaa ja kalakantojen hoitoa, joka tukee istutusten sijaan kalojen luontaista lisääntymistä. Hyvinvoivat kalakannat ovat kaikkien etu", toteaa maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo.
Yksinkertaisempi lupajärjestelmäLisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää. Silakkalitkalla kalastaminen muuttuu maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa.
Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja viisi euroa/vuorokausi. Kaupallisten kalastajien kalaan pääsyä helpotetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämän luvan avulla.
Rasvaeväleikkauksia ja rajoituksiaLohi- ja meritaimenstrategiassa vaaditaan, että kaikki yksivuotiaina tai vanhempina istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Leikkaamattomat eli luonnon kalat täytyy palauttaa kalakannasta riippuen takaisin veteen. Näin tuetaan luontaisia kalakantoja. Jokialueiden lohenkalastukseen ehdotetaan kausikohtaisia lupakiintiöitä, koska kalastus ei saa vaarantaa arvokkaita, suuria naaraslohia.
 |
Vantaanjoen meritaimenen jokipoikanen. Kuva Riku Lumiaro.
|
Meritaimenen pyyntiä rajoitetaan voimakkaasti. Sen kohdennettu eli tarkoituksellinen pyynti kielletään kokonaan ja meritaimenen viehekalastus sallitaan ainoastaan alueilla, joille on istutettu rasvaeväleikattuja poikasia. Tornionjoelle ja Simojoelle esitetään minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
LisätietoaKalastusneuvos
Eija Kirjavainen, etunimi.sukunimi@mmm.fi, puh. 0295 162 404
Linkit
Paluu etusivulle
