| |  |
| | Loistavanvärinen Chrysis impressa on yleisimpiä
kultapistiäisiämme, jonka voi löytää vaikkapa puutalon
ulkoseinältä keskikesällä. Tarkka lajikuva on tarpeen,
jotta sen erottaminen samankaltaisista lähilajeista
onnistuu. Kuva: Alexander Berg. |
Puuttellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (Putte) on valmistumassa seitsemän uutta määritysopasta. Omat opaskirjansa saavat aiemmin heikosti tunnetut verkkosiipiset, maanilviäiset, rupijäkälät, kultapistiäiset ja erilaisia metsäelinympäristöjä indikoivat sienet. Myös lukeista ja valeskorpioneista sekä kannuskaskaista ovat oppaat tekeillä.
Painavaa asiaa hentosiipisistä hyönteisistäEnsimmäinen täysin kuvitettu opas Euroopan verkkosiipisistä on tätä kirjoittaessa painokoneen hampaissa. Opas sisältää satakunta lajia Suomesta ja lähialueilta. Parhaiten tunnettuja verkkosiipisiä ovat muurahaiskorento ja sen toukkavaihe muurahaisleijona sekä keväisen vihreät harsokorennot. Kirjoittaja
Teemu Rintala toivoo, että opas innostaisi lisää harrastajia hyönteistutkimuksen pariin. Toive ei ole tuulesta temmattu.
"Suomen luteet -opaskirjan julkaisun myötä ludeharrastajien määrä tuplaantui, ja seuraavien kahden vuoden aikana löydettiin kymmenen Suomelle uutta ludelajia," Rintala kertoo.
 |
Keväisen vihreä harsokorento Chrysopa dasyptera on yksi pian valmistuvan Suomen verkkosiipiset -opaskirjan lajeista. Kuva: Teemu Rintala.
|
Toinen lähiaikoina valmistuva Putte-opas on taittovaiheessa oleva Suomen maakotilot ja etanat. Teos esittelee 94 Suomesta tavattua lajia ja 11 lähialueiden lajia. Puutarhasta tuttujen kotiloiden ja etanoiden kautta voi innostua tunnistamaan myös metsien monimuotoista lajistoa. Oppaassa kuvaillaan tarkasti harrastamiseen tarvittava välineistö ja annetaan vinkkejä maanilviäisten tarkkailuun ja keräämiseen.
Käyttökelpoista tietoa ja upeita kuviaMääritysoppaat toimivat myös asiantuntijoiden ammattikirjallisuutena. Esimerkiksi kesän lopulla valmistuva Sienet ja metsien luontoarvot -tietokirja toimii sekä työkaluna arvokkaiden metsäelinympäristöjen tunnistamisessa että indikaattorisienilajien määritysoppaana. Kirjan kohderyhmiä ovat sieniharrastajien lisäksi muun muassa tutkijat ja luontoselvitysten tekijät.
Oppaiden valmistaminen on monivaiheinen prosessi, jossa kirjoittaminen on vain yksi osa. Valokuvaus vie merkittävän osan työajasta; osin siksi, että eliöiden pienten rakenteiden kuvaaminen on haastavaa. Kultapistiäisiä esittelevän oppaan kuvituksessa keskitytään pistiäisten näyttäviin väreihin. Apuna käytetään alan parhaita asiantuntijoita.
" Lajikuvien valmistukseen kuuluu monia työvaiheita, kuten kuvien ottaminen, yhdistäminen ja käsittely. Kultapistiäisten osalta haasteita aiheuttaa muun muassa niiden kiiltävä pintarakenne," kertoo
Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Putte-ohjelmassa tuotetut opaskirjat ovat erittäin laadukkaita. Vuonna 2010 julkaistu Suomen luteet sai Vuoden tiedekirja -kunniamaininnan, ja vuonna 2012 Suomen jäkäläopas palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla.
|
Maanilviäisten asiantuntijoita ja harrastajia on toistaiseksi vain kourallinen, mutta pian valmistuva Suomen maakotilot ja etanat -kirja mahdollistaa eliöryhmän laajemman käytön ympäristön seurannassa ja aktiivisen harrastustoiminnan viriämisen. Kuva: Vappu Ormio.
|
Teksti:
Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskusLisätiedotPutte-ohjelmaProjektipäällikkö
Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 647, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suomen verkkosiipisetSuojelubiologi
Teemu Rintala, Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 040 753 5665
Suomen maakotilot ja etanatTutkija
Anne Koivunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 040 771 6739, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Sienet ja metsien luontoarvotSuojelusuunnittelija
Tea von Bonsdorff, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 050 318 5199, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Suomen kultapistiäisetTohtorikoulutettava
Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 040 318 2349, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
LinkitTakaisin etusivulle 
