Kansallispuistojen suosio ja tuotot kasvussa

	Ruskaretkeilijöitä Pyhä-Luoston kansal- lispuistossa.

Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat kahdeksan prosenttia vuoden 2013 aikana. Kävijät myös jättivät edellisvuotta enemmän rahaa lähiseudulle: euroja saatiin 5,5 prosenttia vuotta 2012 enemmän, ja henkilötyövuosien määrä kasvoi 5 prosenttia.

Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna 2 259 800 kertaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 115,5 miljoonaa euroa ja 1 484 henkilötyövuotta. Seitsemällä valtion retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 15,4 miljoonaa euroa ja 199 henkilötyövuotta.

Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin kuten reitit ja taukopaikat. Valtion satsaus luo elinkeinosektorille edellytyksiä luoda lähiseudulle maksullisia matkailupalveluja.

Sijoitetun rahan panos-tuotto-suhde on erinomainen: kun valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut investoi euron kansallispuistojen retkeilypalveluihin, poikii tämä keskimäärin 10 euroa lähiseudulle. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.


”Kansallispuistoihin suuntautuva luontomatkailu tuottaa euroja, jotka jäävät niiden lähiseudulle. Kansallispuistojen suosio on myös kasvanut pitkällä aikavälillä, joten on syytä olettaa, että jatkossakin niiden hyöty paikallistalouteen on vakaata ja peräti nousujohteista”, analysoi lukuja päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista.

Huikea kasvu Nuuksiossa

Pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston käyntimäärä kasvoi huikeat 43 prosenttia (267 400 käyntiä, kun 183 400 vuonna 2012). Kasvua siivitti etenkin puiston kupeeseen toukokuussa avattu Suomen luontokeskus Haltia, jonne tehtiin vain seitsemän aukiolokuukauden aikana jopa 95 000 vierailua. Kansallispuiston ulkopuolella sijaitsevat Haltian lähipolut eivät ole kansallispuiston käyntimäärissä mukana, joten retkeilijöiden määrä seudulla on vieläkin suurempi.

Lumikenkäilijöitä Nuuksion kansallispuistossa.

Suosituimman kansallispuiston titteli meni myös vuonna 2013 Pallas-Yllästunturin kansallispuistolle, jonne tehtiin 488 400 käyntiä. Kasvua oli 3 prosenttia. Puisto myös tuotti eniten euroja paikallistalouteen. Pallas-Yllästunturin seudulle jäi 34,3 miljoonaa euroa, eli suurin piirtein kuuden loton jättipotin verran.

Metsähallituksen luontopalvelut uskoo kansallispuistojen kestävän vieläkin suuremmat käyntimäärien nousut. Kielteiset vaikutukset luontoon voidaan ehkäistä hyvällä retkeilyreittien ja palvelujen suunnittelulla.

Suunnittelutyöllä voidaan myös lisätä matkailuyritysten tuloja. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Metsähallituksen luontopalvelut on kestävöittänyt reittejä maaston kulumisen ehkäisemiseksi. Reittejä on vedetty alueen kyliin, minkä ansiosta retkeilijöiden on helppo vaeltaa yöpymään paikallisten yritysten ja yrittäjien huomaan.

Teksti Jukka-Pekka Ronkainen, Metsähallituksen luontopalvelut
Kuvat: Tea Karvinen

Lisätiedot

Päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista, puh. 0205 64 4326, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Linkit

• Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle

Veneretkellä Lemmenjoen kansallispuistossa.

Takaisin etusivulle