|
Kutuasuinen luonnonlohi.
|
Marraskuussa on tehty politiikkaa heikkojen kalakantojen hyväksi. Esitys kansalliseksi lohi- ja meritaimenstrategiaksi valmistui ja lähtee pian lausunnoille. Strategia tähtää vuoteen 2020 saakka ja sen tärkein tavoite on kohentaa lohi- ja meritaimenkantoja.
Strategiassa esitetään Tornionjoelle ja Simojoelle minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon. Tavoite on, että joet tuottavat poikasia vähintään 80 prosenttia tutkijoiden arvioimasta tuotantokapasiteetista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nykytiedon perusteella, että Tornionjokeen pitäisi päästä nousemaan noin 74 000 kalaa, joista jäisi jokikalastuksen jälkeen jäljelle noin 60 000 kutulohta.
Strategialuonnoksessa esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä sekä koko kauden kestävää lohenpyyntiä. Nämä toimet parantavat saaliin arvoa sekä ammattikalastuksen edellytyksiä. Lisäksi halutaan vähentää sekakantakalastusta, joka ei erottele heikkoja ja vahvoja kalakantoja.
Rasvaeväleikkauksia ja rajoituksiaYksi strategialuonnoksen tärkeimpiä vaatimuksia on, että kaikki yksivuotiaina tai vanhempina istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Rasvaevälliset luonnonkalat voidaan vapauttaa takaisin veteen, mikä tukee luontaisia kalakantoja. Jokialueiden lohenkalastukseen selvitetään kausikohtaisia lupakiintiöitä. Lisäksi kalastusta kehitetään siihen suuntaan, että arvokkaat suuret naaraslohet säästyvät kalastukselta.
Meritaimenen pyyntiä aiotaan rajoittaa voimakkaasti. Sen kohdennettu eli tarkoituksellinen pyynti halutaan kieltää kokonaan ja viehekalastus sallitaan ainoastaan alueilla, joille on istutettu rasvaeväleikattuja poikasia. Meritaimenten kalastuksessa tulee jatkossa vähentää koukkujen määrää ja käyttää ainoastaan väkäsettömiä koukkuja, jotta rasvaevälliset yksilöt olisi helppo vapauttaa. Lisäksi meritaimenen pyyntiin soveltuvien verkkojen käyttö kielletään 50 metriä lähempänä rantaa 1.10–31.12 ja 1.4.–15.5. välisenä aikana.
 |
Meritaimenen luonnonpoikanen tutkittavana Vantaanjoella.
|
Strategiaehdotuksen laati maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, jossa oli yhteensä 27 edustajaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri
Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä ja varapuheenjohtajana
Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä.
Kalojen alamitat nousevat, saimaannieriä rauhoitetaan kokonaanLisäksi valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa kalastusasetuksen muutoksen, joka nostaa vuoden 2014 alusta lähtien neljän lohikalan alamittaa ja rauhoittaa Vuoksen vesistöalueen nieriän eli saimaannieriän kokonaan.
Muutosten tavoitteena on suojella meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän luonnonkantoja. Tämä on yksi askel kohti kestävää kalastusta. Jatkoa seuraa, kun lausunnoille lähtee kalastuslain kokonaisuudistus, jonka avulla edistetään kalojen luontaista lisääntymistä ja kantojen elinvoimaisuutta parantavaa hoitotavoitetta.
Teksti:
Iina Bister, maa- ja metsätalousministeriöKuvat:
MMMn kuvapankki ja Riku LumiaroLisätietoja LohistrategiastaNeuvotteleva virkamies
Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Puh. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies
Orian Bondestam, maa- ja metsätalousministeriö
Puh. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Uusista alamitoista
Kalatalousylitarkastaja
Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriö
Puh. 0295 162 313, etunimi.sukunimi@mmm.fi
LinkitTakaisin etusivulle
