|
Lasten ja nuorten koulutus on yksi parhaista
keinoista vähentää köyhyyttä |
Ihmiskunta on murroksen keskellä. Mikäli lähivuosina ei tehdä tarpeellisia globaalipoliittisia päätöksiä, maapallon ympäristömuutokset voivat äärevöityä hallitsemattomiksi. Onneksi suunnanmuutokseen on avautumassa ainutlaatuinen mahdollisuus.
YK:n kestävän kehityksen konferenssissa Riossa kesällä 2012 käynnistettiin työ globaalin kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGt) luomiseksi YK:n yleiskokouksen puitteissa. Samaan aikaan keskustellaan vuoden 2015 jälkeisistä vuosituhattavoitteista (MDGt). Näiden kahden neuvotteluraiteen yhdistäminen on tullut ajankohtaiseksi, jotta saadaan yhtenäiset globaalitavoitteet kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi maailmasta vuoteen 2030 mennessä.
Enemmän painoarvoa globaalille ympäristölle?
Tuorein MDG-arviointiraportti (2013) osoittaa, että vuonna 2000 hyväksytyt vuosituhattavoitteet ovat jääneet erityisen huonosti toteutumatta ympäristökysymysten osalta. Lisäksi MDG-tavoitteita on kritisoitu ympäristötavoitteiden puutteellisuudesta.
Monet näkevät mahdollisuuden sisällyttää ympäristökysymykset vahvemmin kehitteillä oleviin uuden sukupolven globaalitavoitteisiin. Rio+20-kokouksen loppuraportti antaa tähän vahvan perustan. Riossa korostettiin tarvetta yhdistää ympäristökysymykset kestävän kehityksen muihin ulottuvuuksiin: taloudelliseen ja sosiaaliseen. Tämän pohjalta keskustellaan yhdistetyistä tavoitteista, joissa ympäristö sisällytettäisiin osaksi kaikkia uusia tavoitteita.
 |
| Ilmastonmuutoksen hillitseminen on olennainen osa kestävää kehitystä. |
Toukokuussa 2013 julkaistiin YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimineen arvovaltaisen paneelin raportti, johon sisältyi viitteellinen ehdotus uusiksi tavoitteiksi. Monien mielestä ympäristökestävyys oli jälleen kerran jäänyt muiden tavoitteiden jalkoihin. Toiset taas näkivät ehdotuksessa valonpilkahduksia. Luonnon monimuotoisuuden osalta ehdotetut tavoitteet jäivät kuitenkin keskeneräiseksi; niissä todetaan ainoastaan tarve ekosysteemien, lajien ja geneettisen monimuotoisuuden varjelemiseksi antamatta ehdotusta määrällisiksi tavoitteiksi.
Maapallon kantokyvyn rajat globaalitavoitteiden lähtökohdaksi
Suomi on korostanut tieteellisen tiedon käyttämistä uusien globaalitavoitteiden määrittelyssä. Stockholm Reslience Center (SRC) -tutkimuslaitos on luonut maapallon kantokyvyn rajoja (planetary boundaries) koskevan viitekehyksen. SRC:n tutkijat ovat toistaiseksi tunnistaneet yhdeksän maapallon kriittistä kynnysarvoa, joiden ylittäminen vaarantaa ihmiskunnan toimintaedellytyksiä. Näistä kolme on jo ylitetty.
 |
Stockholm Resilience Centerin johtama tutkijaryhmä esitti vuonna
2009 maapallon kantokyvyn rajoja koskevan viitekehyksen. Vihreä
alue kuvaa ihmiskunnan turvallisen toiminnan rajoja yhdeksälle
globaalille ilmiölle. Punaiset kiilat esittävät arvion ihmisen toiminnan
vaikutuksista ilmiöiden voimistumiseen. Lähde. Rockström et al. (2009) |
Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on arvioitu kaikkein kriittisimmäksi jo ylittyneeksi osa-alueeksi. SRC:n tutkijat toteavat, että luonnon monimuotoisuus vahvistaa ekosysteemien resilienssiä, mutta kynnysarvon todentaminen edellyttää lisätutkimuksia. Alustavasti tutkijat ovat ehdottaneet, että luonnollinen sukupuuttovauhti voidaan ihmisen kannalta turvallisesti ylittää kymmenenkertaisesti. Tämänhetkinen sukupuuttovauhti on kuitenkin tuhatkertainen luonnolliseen verrattuna.
Myös suomalaiset mukaan määrittämään kansainvälisiä tavoitteita
 |
Eläintarhat ovat yksi viimeisistä keinoista säilyttää
sukupuuttoon kuolevia lajeja. Kuvan gepardi lisääntyy
hyvin vankeudessa, joten sitä voidaan palauttaa
tarhoista takaisin luontoon. |
Tieteellisten kynnysarvojen huomioiminen
uusien globaalitavoitteiden määrittelyssä tulee olemaan keskeistä. Ne auttavat varmistamaan, että tavoitteet tukevat ihmiselle suotuisan toimintaympäristön ylläpitämistä. Ympäristöministeriö on käynnistänyt pohjoismaisen työn yhdessä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja SRC:n kanssa ymmärryksen lisäämiseksi tarpeesta globaalitavoitteiden luomiseksi tieteellistä
pohjaa hyödyntäen.
Uudet tavoitteet on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2015. On tärkeää pitää ympäristökysymykset vahvasti esillä. Myös Suomessa tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen tulee virkamiesten
ohella olla ajan tasalla kehityksestä ja antaa parhaansa mukaan oman panostuksena työhön, jossa ratkaistaan ihmiskunnan ja luonnon kohtalonkysymyksiä.
Teksti: Niko Urho
Kuvat: Riku Lumiaro
Lisätietoa
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Neuvotteleva virkamies Annika Lindblom, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
