|
Kukkiva jättiputki Kirkkonummella.
Kuva: Terhi Ryttäri |
Jättiputken valkoiset kukinnot voivat hivellä silmää, mutta kyseessä on yksi Suomen haitallisimmista vieraslajeista. Listalta löytyy myös esimerkiksi espanjansiruetana ja kurtturuusu. Ihmisen mukana leviäviä vieraslajeja pidetään maailmalla toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle.
"Parhaillaan vieraslajeista kukkii jättipalsami, jolla on pinkit kukat. Kuka tahansa voi ilmoittaa näkemänsä jättipalsamit tai muut vieraslajihavaintonsa osoitteessa www.vieraslajit.fi", kertoo ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hän toimii puheenjohtajana tuoreessa vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa, jossa on mukana 22 tahoa ministeriöistä, virastoista, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja ELY-keskuksista. Neuvottelukunnan tehtävä on edistää ja seurata Suomen vieraslajistrategian toteuttamista. Strategia valmistui vuonna 2012.
"Olemme saaneet kokoon Suomen parhaat asiantuntijat. Tällä porukalla on ilo alkaa torjua haitallisia vieraslajeja. Kokoonnumme ensimmäistä kertaa 9. syyskuuta."
Mitä tehdä naapurin jättiputkille?
Suurin haaste vieraslajiasioissa on tällä hetkellä lainsäädäntö, jota tulee kehittää.
"Kansalaiset ottavat meihin yhteyttä ja kysyvät, mitä voi tehdä esimerkiksi naapurin pihalla rehottaville vieraslajeille. Tällä hetkellä vastaus on, ei mitään. Vieraslajien torjuntaa ei ole selvästi vastuutettu kenellekään. Kunnat voivat poistaa niitä, jos haluavat."
Vapaaehtoiset talkoot ovatkin erityisen arvokkaita. Todellinen ja tärkein torjuntatyö tapahtuu juuri ruohonjuuritasolla.
"Suomesta löytyy tällä hetkellä enemmän halua kuin mahdollisuuksia torjua vieraslajeja. Odotamme EU:n komission linjauksia ennen kuin voimme aloittaa kansallisen lainsäädännön uudistamisen. Onneksi EU:n lainsäädäntöesityksen pitäisi tulla tänä syksynä."
 |
| Jättipalsamiviidakkoa Espoon Mankkaalla. Kuva: Riku Lumiaro |
Tärkein työ tehdään yksilötasolla
Monia vieraslajistrategian toimenpiteistä on jo viety käytäntöön. Parhaillaan on käynnissä laaja tutkimushanke vieraslajien haitoista ja parhaista torjuntakeinoista. Myös viestintään on panostettu.
"Olemme maa- ja metsätalousministeriössä tehneet esitteitä, joita on jaettu kymmeniä tuhansia kaupungeille ja kunnille sekä myös suoraan kansalaisille. Vieraslajien haittojen ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen."
Lisäksi rakenteilla on Suomen oma verkkoportaali, jonne on tarkoitus kerätä kaikki tieto vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Tärkein ase vieraslajeja vastaan on kuitenkin yksittäinen ihminen, joka päättää tarttua viikatteeseen tai ilmoittaa vieraslajihavaintonsa eteenpäin.
Teksti: Iina Bister, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: Terhi Ryttäri ja Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus
Lisätietoa
Ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Takaisin etusivulle
