Meritaimenen jokipoikanen tutkittavana. |
Vaelluskalakantojemme heikko tila puhuttaa niin tutkijoita, viranomaisia kuin kalastuksen harrastajia. Ratkaisua ongelmaan haetaan muun muassa kalatiestrategialla, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden maaliskuussa.
Lohi, taimen ja muut vaelluskalamme tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen eli niiden on päästävä kulkemaan esteettä järvistä tai merestä kutualueille. Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.
Suuri osa vesistöistämme on valjastettu voimatalouden tarpeisiin. Vesivoimasta saadaan paljon päästötöntä, uusiutuvaa energiaa. Kalatiestrategian tavoite on mahduttaa rakennettuihin jokiin sekä energiantuotanto että monipuoliset vaelluskalakannat.
Kalateitä istutusten lisäksi
Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kalastolle tai kalastukselle, rakentaja velvoitetaan kalanistutukseen, kalatien rakentamiseen tai näiden yhdistelmään. Kalatiestrategia pyrkii siirtämään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen.
"Vaelluskalakannat eivät pitkällä aikavälillä säily elinvoimaisina ilman luontaista lisääntymiskiertoa. Siksi strateginen suunnanmuutos kalakantojen hoidossa on ollut tärkeä. Muutos vie aikaa ja vaatii paljon työtä. Tulokset tulevat näkymään vasta useiden vuosien päästä", kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhteistyöllä kalakannat kuntoon
"Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuun vesistöön edellyttää monien toimijoiden yhteistyötä. Tutkimuksen, hallinnon ja voimatalouden yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja johtaa toivottavasti tuloksiin", toteaa kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Onnistuessaan kalatiestrategia luo edellytyksiä kestävälle kalastukselle ja elinvoimaisille kalakannoille. Korkeatasoinen tutkimustieto on avainasemassa, jotta kalateistä saadaan mahdollisimman toimivia.
Lisäksi strategia tarvitsee aisaparikseen nykyistä tehokkaampaa kalastuksen säätelyä, jotta varmistetaan riittävän suuren kalamäärän pääsy kalateihin ja edelleen lisääntymisalueille. Tässä auttavat rauhoitusalueet ja -ajat, pyydystystekninen säätely, sallittujen ja kiellettyjen pyyntimenetelmien määrittely sekä pyyntikiintiöt.
Teksti:
Iina Bister
Kuvat:
Riku Lumiaro ja maa- ja metsätalousministeriö
Lisätietoa
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 16 2404, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Takaisin etusivulle
