|
| Puolet Fidzin asukkaista asuu hyvin lähellä rantaa. Merenpinnan nousu voi häätää kokonaisten kylien asukkaat. |
Kaikki puhuvat säästä, mutta Tyynenmeren saarilla ihmiset haluavat myös tehdä asialle jotain. Tyynenmeren alueella on 22 pientä kehitysmaihin kuuluvaa saarivaltiota, joilla elanto saadaan kalastuksesta, turismista ja maanviljelystä. Elinkeinojen riesana ovat jo ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt.
Äärimmäiset myrskyt, tulvat ja kuivuus aiheuttavat valtavia vahinkoja, joista paluu normaaliin elämään voi viedä jopa vuosia. Menetyksiä voidaan vähentää huomattavasti, jos ihmiset pystyvät varautumaan tulevaan säähän ennalta.
Suomen vuodesta 2009 tukema Tyynenmeren ympäristöohjelmaa parantaa alueen ilmatieteenlaitosten toimintaa. Mukana ovat Cook-saaret, Mikronesia, Fidzi, Kiribati, Marshall-saaret, Nauru, Niue, Palau, Papua Uusi Guinea, Salomon-saaret, Samoa, Tonga, Tuvalu ja Vanuatu. Ohjelmaan tarvittavan asiantuntija-avun antaa Suomen Ilmatieteen laitos.
Laadukkaat sääpalvelut auttavat ihmisiä suunnittelemaan toimeentuloaan. He tietävät, milloin on paras aika istuttaa ja korjata sato ja mitä lajeja kannattaa viljellä. Kalastajia pystytään varoittamaan uhkaavista myrskyistä, ja ennen kaikkea ihmiset tietävät, mitä kannattaa tehdä vaaran uhatessa.
Säätiedot kännykkään
Vaikka asukkaat saavat tavanomaiset säätiedot radiosta ja televisiosta, he tarvitsevat myös tarkempia ja kohdennettuja raportteja voidakseen sopeutua poikkeuksellisiin sääoloihin. Ihmiset toivovat saavansa säätietoja perinteisen median lisäksi yhä enemmän internetin ja älypuhelimien kautta.
Sää- ja ilmastopalvelujen on oltava helposti saatavilla ja kyläläisille sopivassa muodossa, jotta äärimmäisiin sääilmiöhin voidaan varautua ajoissa ja tiedetään miten toimia. Kylissä tehdään varautumissuunnitelmat luonnononnettomuuksien varalta yhdessä paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Ajantasaista säätietoa tarvitsevat myös lentoliikenne ja turismi sekä saarille investoijat ja rakennuttajat. Alueen maiden ilmatieteenlaitokset ja viranomaiset käyttävät säätietoja palveluidensa kehittämiseen.
Tämä syksynä alkanut uusi nelivuotinen hanke, auttaa 14 Tyynenmeren maan ilmatieteenlaitoksia tuottamaan entistä parempia sääpalveluita kansalaisten ja viranomaisten käyttöön.
Saarten luonto suojeluun
Saarten luonnon monimuotoisuutta koskevan työohjelman täydentäminen oli esillä lokakuussa Intian Hyderabadissa pidetyssä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. Kokouksessa pohdittiin, miten saarten luontoa pitäisi suojella sekä miten niiden luonnonvaroja voisi käyttää kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Asian tärkeydestä oltiin vahvasti yhtä mieltä.
Valtameren saarilla on rikas ja läheisistä manneralueista poikkeava luonnon monimuotoisuus. Etäisillä saarilla endeemisten eli vain siellä esiintyvien lajien määrä on korkea. Tiheästi asuttujen saarten luontoon kohdistuu yhä enemmän paineita, ja saarten luonto on herkkä muutoksille.
Monille valtameren saarivaltioille ilmastonmuutoksen aiheuttama meren pinnan nousu voi olla kohtalokas. Niiden väestöä vakavasti uhkaa ilmastopakolaisuus.
Korallit ahdingossa
Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen Lämpenevä ilmasto muuttaa elinympäristöjä ja lajien levinneisyysalueita. Lajeja kuolee sukupuuttoon.
Tyynenmeren saarten monimuotoinen luoto koostuu koralliriutoista, mangroverämeistä ja kosteikoista sekä metsistä, jotka tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan koko Tyynenmeren alueen kasveihin, lintuihin ja muihin eläimiin.
Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti korallit, jotka elävät ja lisääntyvät kunnolla vain 18–28-asteisessa merivedessä. Jos veden lämpötila pysyy korkeana liian pitkään, korallit kuolevat. Tämä puolestaan vaikeuttaa koralleista ravintonsa saavien kalojen ja selkärangattomien elämää.
Vaarassa ovat korallien lisäksi myös niistä riippuvaiset eläimet – ja myös ihmiset. Koralliriutat kuuluvat maapallon tuottoisimpiin ekosysteemeihin, ja ne ovat tärkeitä monien kalojen ruokailu- ja suojapaikkoina. Useiden miljoonien ihmisten ravinto ja toimeentulo on välillisesti riippuvainen koralliriuttojen selviytymisestä.
|
Tuvalun sääpalvelut paranevat Suomen tuella.
|
Teksti: Outi Einola-Head
Kuvat: Matti Nummelin
Lähde: ulkoasiainministeriö ja WWF
Paluu etusivulle
