|
Kiuru, kevään tuoja, elää peltoympäristössä. Kaikille tuttujen lajien säilyminen pitää muistaa samalla kun huolehditaan harvinaisemmista lajeista. Kuva Lasse Kylänpää.
|
Monimuotoisuuden ylläpidosta on selvää hyötyä ruuantuotannossa, ja se voi merkitä suuriakin taloudellisia säästöjä. Monipuolinen ötökkäkanta pelloilla ja pientareilla auttaa pitämään tuhohyönteiset kurissa. Silloin voidaan säästää torjunta-aineissa. Siis säästyy rahaa ja työvaiheita, eli aikaa.
Puheet luonnon monimuotoisuudesta voivat kuulostaa viljelijän korvaan kovin etäisiltä omasta arkielämästä. Viljelijän voi olla vaikeaa motivoitua toimintaan monimuotoisuuden puolesta, jos ainoana syynä on se, että ”
Se nyt vaan on niin, että biodiversiteetti on tärkeää”. Kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta viljelijöiden kanssa, pitää tuoda asiat esille viljelijän näkökulmasta. Pitää puhua ”viljelijää”.
Valitsemalla runsaasti erilaisia pientareita, suojakaistoja ja oikeanlaista puustoa peltojen ympärille voi viljelijä saada hyvinkin merkittävän suoran hyödyn tuotantoonsa. Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta tietää tämän: kenttätutkimuksissa on selvinnyt, että peltoviljelymme pahimmat vihulaiset tuomikirvat ja rapsikuoriaiset saadaan pidettyä aisoissa, kun petohyönteisten talvehtiminen onnistuu peltoympäristössä, ja kun niiden kaikille kehitysvaiheille (toukka-aikuinen) löytyy ravintoa. Jos peltolohkot ovat suuren suuria ilman yhtäkään piennarta, ei petohyönteisillä ole mitään saumaa selviytyä.
Petohyönteisten pahin vihollinen on torjunta-aineet. Kun ruiskutuksilla hävitetään harmilliset tuholaiset, kuolevat myös niiden luontaiset viholliset, jolloin taas pitää ruiskuttaa lisää! Noidankehä on valmis. Asia on merkittävä kaikille maatiloille, ei vain luomutiloille, joissa torjunta-aineita ei voikaan käyttää. Luomutiloilla petohyönteiset ovat suoranainen välttämättömyys.
Tuoreita näkökulmiaParhaimmillaan hyvin valitut toimenpiteet tuovat monia hyötyjä kerralla. Kun peltomaisemassa on paljon hyönteisiä ja suojaa, viihtyvät myös peltopyyt ja monet muut linnut ja eläimet. Silloin peltoympäristöstä voidaan ehkä kerätä satoa myös riistan muodossa. Myös ravinnekuormituksen vähentäminen on monin paikoin yhteydessä monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
Monimuotoisuuden edistäminen on monella hienolla tavalla integroitavissa maatalouteen. Tarvitaan hitusen verran uutta näkökulmaa ja keskustelua viljelijän itsensä kanssa. Yllättäen voidaan löytää ratkaisuja, jotka helpottavat viljelijän käytännön töitä, nostavat satoja tai pienentävät menojen määrää. Ja ehkä se uhanalainen ötökkäkin säästyy siinä samassa. Mitä monimuotoisempi lajisto meillä on, sitä pienempi osa siitä päätyy uhanalaisiksi, ja sitä vähemmän tarvitaan tiukkaa luonnonsuojelua.
Järki on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteishanke, jota rahoittavat mm. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja ympäristöministeriö.
|
Ihan tavallinen maatalousympäristökin sisältää monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita, kuten ladot ja raidat. Raita tarjoaa ravintoa alkukevään pölyttäjille ja talvehtimispaikan useille pelloilla hyödyllisille petohyönteisille. Älä siis kaada raitaa pellon reunasta! Kuva Hia Sjöblom.
|
Teksti:
Projektipäällikkö Eija Hagelberg, Baltic Sea Action GroupKuvat:
Hia Sjöblom ja
Lasse Kylänpää.
LinkitJärki-isku 2: Luonnon monimuotoisuus
www.jarki.fiTakaisin etusivulle
