Kehitysministeri Heidi Hautala: ”Vihreän talouden hyödyt kuuluvat kaikille”

Heidi Hautala. Kuva: Eero Kuosmanen.

Osallistavan ja työllistävän vihreän talouden edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita. ”Kehitysministerinä minulle on erityisen tärkeää köyhyyden väheneminen ja talouskasvun jakautuminen tasa-arvoisesti. Siksi vihreän talouden on oltava inklusiivista eli koiduttava kaikkien yhteiskunnan jäsenien hyväksi”, ministeri Heidi Hautala sanoi syyskuussa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) maailmankongressissa Etelä-Koreassa.

Ministeri Hautala osallistui korkean tason Vihreä talous – myytti vai todellisuutta -keskusteluun, joka näytettiin Etelä-Korean televisiossa ja sitä kommentoitiin noin kahdessa miljoonassa tviitissä. Hautalan mukaan vihreä talous pysyy myyttinä niin kauan kuin perinteisiin toimintatapoihin lisätään vain vähän vihreää. ”On aivan välttämätöntä irrottaa kasvu kestämättömästä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä", ministeri kiteytti.

Investoimalla vihreään talouteen voidaan myös säästää. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä eri puolilta maailmaa. ”Talouden taantumaa ei saa käyttää tekosyynä, jolla vältämme vastuumme”, Hautala sanoi.

Hautala piti kesäkuun Rio+20 -konferenssin yhtenä konkreettisena tuloksena vaihtoehtoisten hyvinvoinnin mittareiden edistämistä. ”Se, että hyvinvointia voidaan mitata muillakin mittareilla bruttokansantulon lisäksi auttaa etenemään vihreää taloutta kohti”, Hautala totesi.

Nopeaa muutosta tarvitaan

Koreassa käytyyn keskusteluun osallistuivat Hautalan lisäksi Bhutanin entinen pääministeri Lyonpo Dorji, YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Achim Steiner, Maailman ympäristörahaston (GEF) pääjohtaja Naoko Ishii, maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston puheenjohtaja Peter Bakker sekä Etelä-Korean vihreän kasvun komitean puheenjohtaja Soogil Young. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että muutoksen on tapahduttava nopeasti.

YK:n ympäristöohjelman johtaja Steiner totesi, että vaikuttavia askeleita on jo otettu. Parhaimmillaan puolet Saksan energiantarpeesta voidaan tyydyttää aurinkoenergialla ja yli kolmannes Teksasin energiasta saadaan tuulivoimasta. Konkreettiseksi rahoituskeinoksi ministeri Hautala nimesi globaalin transaktioveron, josta saatavat varat tulisi ohjata kehitysmaiden vihreän talouden edistämiseen.

Luontopääomalle arvo

Keskustelussa korostettiin tarvetta saada kaikki toimijat mukaan muutokseen: hallitusten ja liike-elämän rinnalla päätöksentekoon on otettava mukaan koko kansalaisyhteiskunta. Panelistit olivat yksimielisiä myös siitä, että arvon mittaaminen pelkästään rahalla johtaa harhaan. Peter Bakkerin mukaan edistyksellisimmät yritykset ovat jo liikkeellä ja tekevät käytännön muutoksia. Esimerkiksi Puma on päättänyt jättää jalkineistaan nahan pois. 

”Uuden tuulimyllyn tai aurinkopaneelin rakentaminen ei riitä. Yritysmaailmassa on tehtävä vallankumous ja se on tehtävä nyt”, Bakker sanoi. Hän muistutti, että yrityksille on tärkeää sijoituksista saadun pääoman maksimointi. Pääomaan kuuluu rahallisen arvon lisäksi myös luonto- ja sosiaalinen pääoma. Niitä ei vain vielä oteta huomioon sijoituksia tehtäessä, ja siksi niille on luotava markkinat, joilla sijoittajat voivat toimia.

Luontopääoman arvoa toi esiin myös GEFin pääjohtaja Naoko Ishii. Hänen mukaansa nykyinen talousjärjestelmä ei todellakaan ole vaihtoehto kaupungistuvalle Aasialle.”Kestävä kehitys tarvitsee terveitä ekosysteemejä ja terveet ekosysteemit kestävää kehitystä”, Ishii sanoi.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on kansalaisjärjestöjen ja valtiojäsenten muodostama liitto, jonka jäsenenä on yli 1 200 organisaatiota noin 160 maassa. Liitto edistää luonnonsuojelua ja luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä.


Teksti: Milma Kettunen ja Outi Einola-Head, ulkoasiainministeriö
Kuva: Eero Kuosmanen ja Milma Kettunen

Video keskustelusta: http://www.ustream.tv/recorded/25287173

Takaisin etusivulle