Luonnonkukkien päivän toimijat ovat yhdessä muiden toimijoiden kanssa tuoneet esille huolensa siitä, että maanteiden pientareet tulisi niittää vain kerran kesässä. Kustannussäästöjen lisäksi se edesauttaisi ratkaisevasti tienpientareiden monimuotoista elämää. Mahdollinen alkukesän niitto tulisi rajoittaa vain pientareen tienpuoleiseen osaan, esimerkiksi yhden niittokoneen terän leveydeltä. Se yleensä riittää pitämään tien reunan riittävän avoimena liikenneturvallisuuden takaamiseksi.
Suomen lajisto uhanalaistuu, mutta suojelulla ja muilla toimilla on voitu merkittävästi hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä maassamme. Suomen neljännen uhanalaisuusarvioinnin mukaan enemmistö maamme uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista elää metsissä sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.
Esimerkiksi kuivilla kedoilla ja harjujen paahdeympäristöissä elävät kissankäpälä ja kangasajuruoho kuuluvat kasvistomme avainlajeihin, joista monet uhanalaistuneet hyönteislajit ovat riippuvaisia. Nämä molemmat silmälläpidettäviksi luokitellut kasvit kasvavat vielä yleisesti teiden varsilla.
"Suojelu ei aina merkitse suojelualueiden perustamista, vaan hyvin monenlaisilla toimilla voidaan parantaa luontomme tilaa. Yksi niistä liittyy tienvarsien niittämiseen ja niiton ajankohtaan", toteaa tutkija Mika Kalliovirta.
Monet maanteiden pientareet niitetään nykyisten ohjeiden mukaan kaksi kertaa kesässä: ensimmäisen kerran juhannuksen aikoihin ja toisen kerran heinä–syyskuussa. Tutkimuksien mukaan kaksi niittokertaa kesässä kuitenkin haittaa sekä kasveja että perhosia.
Suositeltava niittoaika on elokuun loppupuoliMonien kasvien ja perhosten kannalta ensimmäinen niittoaika on haitallisin. Kesäkuussa perhosia on runsaasti lennossa, sillä se on kasvien parasta kukinta-aikaa. Niittykasvien kannalta paras pientareiden niittoaika on vasta siementen kypsyttyä heinä–elokuun vaihteessa.
Perhosten toukka- ja aikuisvaiheiden ravinnonsaannin turvaamiseksi on kuitenkin perusteltua siirtää niitto elokuun lopulle.
Osittain niittäminen muistuttaa perinteistä maatalouttaPientareen jättäminen osittain niittämättä alkukesällä hyödyttää monia hyönteisryhmiä. Kun osa kasvillisuudesta saa kasvaa häiriöttä, hyönteisille on tarjolla mesilähteitä ja muuta ravintoa koko kesän ajan.
Osittainen niitto muistuttaa perinteistä maataloutta; osa niitty- ja laidunpinta-alasta säilyi kesän eri vaiheissa koskemattomana ja tarjosi näin mesikasveja ja toukkien ravintokasveja niitetyiltä tai laidunnetuilta alueilta lähteneille perhosille.
Pientareen osittaista niittoa on suositeltu myös muualla Euroopassa. Kapea niitetty alue asfaltin reunassa voi vähentää eläinten harhautumista tielle ja auton alle jäämistä.
Luonnonkukkien päivän toimijat edistävät kasvituntemustaVuosittain viikkoa ennen juhannusta vietettävän Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle kansalaiselle. Vuonna 2012 Luonnonkukkien päivä järjestetään sunnuntaina 17. kesäkuuta. —
Tervetuloa mukaan virkistävälle kasviretkelle.
Luonnonkukkien päivän järjestäjätahoista kirjeen ovat allekirjoittaneet Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallituksen Luontopalvelut, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Kasvityöryhmä ja Luonto-Liitto sekä muista toimijoista Allergia- ja ympäristöinstituutti.
Teksti:
Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskusKuva:
Terhi Ryttäri LisätiedotTienvarsien niitosta tutkija
Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
NIINI -hankkeesta tutkija
Juha Jantunen, Allergia- ja ympäristöinstituutti, all.env@inst.inet.fi
LinkitTakaisin etusivulle
