|
Stefan Wallin. Kuva: Vesa Moilanen, Lehtikuva
|
Jylisevät tankit, ampuma-alueiden metsäpalot ja harjoitusalueiden rajoitettu käyttö muokkaavat puolustushallinnon harjoitusalueita. Helposti voisi ajatella, ettei puolustushallinnon harjoitustoiminnalla olisi juurikaan positiivisia vaikutuksia harjoitusalueiden luonnolle. Yllätys on kuitenkin suuri, kun selviää, että itse asiassa puolustushallinto kiinnittää erityistä huomiota juuri ympäristönsuojeluun, ja varsinkin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta puolustusvoimien moninaiset harjoitusalueet rannikolla ja sisämaassa ovat mielenkiintoisia. Puolustusvoimien alueilla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä.
Puolustusministeri Stefan Wallin, kuinka puolustushallinto kiinnittää huomiota ympäristönsuojeluun?Vastuu luonnosta, sen moninaisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja puolustushallinto haluaa kantaa oman vastuunsa tästä Suomen perustuslakiin kirjatusta velvoitteesta. Voinkin ilolla todeta, että puolustushallinto on jo edeltäjieni aikana kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristönsuojeluun.
En kuitenkaan sano, että olisimme maalissa tämän asian osalta ja voisimme ottaa jo rennommin – itse asiassa päinvastoin. Haasteita riittää edelleen ja monet niistä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen hallinta, luonnon monimuotoisuuden, Itämeren ja Arktisen alueen suojelu, edellyttävät kansallisen toiminnan lisäksi myös paljon kansainvälistä yhteistyötä.
Eli painotatte ympäristönsuojelussa yhteistyön merkitystä?Ehdottomasti. Yhteistyö on kaiken lähtökohta. Puolustushallinto on jo vuosia tehnyt menestyksekkäästi yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sidosryhmistä tärkein on ympäristöministeriö ja ympäristöhallinto. Lisäksi teemme paljon yhteistyötä Metsähallituksen kanssa, joka puolustusvoimien kanssa yhteistyössä vastaa sotilasalueiden metsätaloudesta ja luonnonsuojelusta.
Miten mielestänne puolustusvoimien toiminta ja ympäristönsuojelu sopivat yhteen?Puolustusvoimien toiminta ja ympäristönsuojelu tukevat toisiaan hyvin, sillä myös maanpuolustus tarvitsee kestävät ja pitkäjänteiset toimintaedellytykset. Puolustushallinnon tavoite on turvata maamme itsenäisyys ja ennalta ehkäistä kriisit, jotka olisivat myös ympäristön ja luonnon kannalta tuhoisia. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelma on nimeltään ”Kohti vastuullisempaa ja kestävämpää puolustusta”. Suunnitelmassa on keskeistä tietoisuus toiminnan ympäristövaikutuksista ja aktiivinen pyrkimys haittojen ennalta ehkäisyyn ja minimointiin koko organisaation toiminnassa.
Minkälaisia yhtymäkohtia puolustusvoimien toiminnalla on luonnon monimuotoisuuteen?Luonnon monimuotoisuutta puolustushallinnon harjoitusalueilla on tutkittu viime vuosina melko paljon ja tutkimustulokset ovat erittäin mielenkiintoisia. Esimerkiksi ampumaharjoitukset edistävät biodiversiteettiä, sillä ampuma- ja harjoitustoiminta aiheuttaa luonnon kannalta myönteisiä pieniä paloja ja pitää maaston avoimena. Lisäksi suljettujen alueiden rajoitettu käyttö ei ole johtanut esimerkiksi asutuksesta johtuvaan luontoarvojen heikentymiseen. Nämä vain esimerkkeinä.
On toki totta, että osa harjoitusalueista on kovassakin kulutuksessa ja harjoitustoiminnasta on aiheutunut maaston voimakasta kulumista. Paikoin näille kovan kulutuksen alueille on kuitenkin kehittynyt omalaatuinen kovaa kulutusta kestävä kasvi- ja eliölajisto.
Miten ympäristönsuojelu huomioidaan harjoitusalueiden käyttöä suunniteltaessa?Puolustusvoimien toiminta on aina tarkoin suunniteltua, johdettua ja valvottua. Sotilasalueiden käyttö perustuu kokonaisvaltaiseen toiminta- ja kehittämissuunnitteluun, jossa keskeistä on myös ympäristönsuojelu. Ympäristöä kuluttavin toiminta pyritään toimintaedellytysten ja turvallisuusmääräysten sallimissa rajoissa ohjaamaan luontoarvoiltaan vähäisimmille ja kestävimmille alueille.
Jälleen kerran painottaisin yhteistyön merkitystä. Sotilasalueiden käyttöä suunnitellaan yhteistyössä mm. Metsähallituksen, maakuntien ja kuntien kanssa. Myös kansallispuistohankkeet Repovesi, Sipoonkorpi ja Selkämeri osoittavat konkreettisesti, kuinka puolustusvoimien toiminta ja luonnon monimuotoisuus ovat yhteen sovitettavissa.
Mitä luonto merkitsee teille henkilökohtaisesti?Pidän kovasti luonnossa liikkumisesta ja melko kiireisen arkielämän vastapainoksi Suomen luonto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja hengähtää hetkeksi. Erityisesti meri ja saaristo ovat minulle tärkeitä ja siksi olenkin erittäin huolestunut Itämeren heikosta tilasta. Tein paljon työtä Itämeren parissa jo ympäristöministerinä.
Itämeren merkitys sen rantavaltioille on suuri, sillä se on tärkeä kaupan, energian ja ihmisten kulkureitti. Erilaisten intressien sovittaminen ja varsinkin ympäristönäkökulman huomioiminen tässä kaikessa on joskus vaikeaa – sen huomasin jo aikanaan ollessani ympäristöministerinä. Uskon kuitenkin, että edelleen yhteistyötä kokonaisvaltaisesti tiivistämällä, voidaan parantaa myös Itämeren ympäristöturvallisuutta.
Olen ilokseni huomannut, että tahtoa Itämeren pelastamiseksi on olemassa ja se on ehdottoman hyvä asia. Hyvän tahdon lisäksi on tehty myös tekoja Itämeren tilan parantamiseksi muun muassa parantamalla Pietarin jätevesien puhdistusta. Strategioiden ja suunnitelmien konkretisoituminen teoksi Itämeren tilan parantamiseksi vie vain valitettavasti aikansa. Uskon, että Itämeren tilan parantamiseksi tähtäävien toimenpiteiden paremmalla koordinaatiolla myös lopputulos on parempi.
Teksti:
Eemeli Peltonen, puolustusministeriöKuva:
Vesa Moilanen, Lehtikuva
Takaisin etusivulle
