|
Mary Hanyama tarkastelee maissisatonsa
kypsymistä.
|
Eteläisen Sambian vähäsateisilla alueilla on käyty ilmastonmuutosta vastaan uusin viljelymenetelmin. Sambian viljelijäliitto (ZNFU) on opettanut Etelä-Sambiassa maaperää säästävää ja eroosiota torjuvaa menetelmää. Sen avulla viljelyä voidaan sopeuttaa ilmastonmuutokseen ja siitä johtuvaan kuivuuteen. Suomi tukee työtä kehitysyhteistyövaroin Sambian viljelijäliiton kautta.
Yksi Sambian viljelijäliiton opeista hyötynyt on Choman lähistöllä asuva
Mary Hanyama. Kahdeksan vuotta leskenä ollut 44-vuotias Mary on monessa mukana. Hän omistaa Hamubbwatun kylässä menestyvän maatilan, jolla kasvaa maissia, puuvillaa, maapähkinöitä, auringonkukkia ja vihanneksia. Hän pitää myös sikoja, kanoja ja vuohia, kasvattaa mehiläisiä ja pyörittää muille viljelijöille tarkoitettua infokeskusta, joka kokoontuu hänen pihakatoksessaan.
Hoidetussa pihapiirissä kaikki on hyvässä järjestyksessä; kanojen, vuohien ja muiden eläinten suojat. Oikein rakennetussa varastossa kuivattu maissi säilyy jopa vuoden. Talon edustalla oleva aurinkopaneeli tuottaa tarvittavan sähkön.
”
Sambian viljelijäliitto auttoi minut alkuun esittelemällä uudet viljelymenetelmät. Opin paljon heidän koulutuksessaan, ja olen jakanut oppimani muiden kyläläisten kanssa. Veden vähyys on suurin ongelmamme. Täällä on kuivaa koko vuoden, ja ilmastonmuutos vaikuttaa jo selvästi veden saantiin. Toinen ongelma on saada tuotteet markkinoille. Kun kaikki ovat viljelleet lähinnä maissia, on vaikea saada satoa kaupaksi. Ensin maissi on saatava markkinoille, ja kuljetuksia on aina vaikea järjestää. Pidän kännykällä jatkuvasti yhteyttä ostajiin ja kuulen heiltä päivän hintatiedot”, Mary kertoo.
Haaveissa oma kauppaHamubbwatun kylässä perheillä on neljästä viiteen lehmää sekä vuohia ja kanoja. Kyläläiset ovat nyt alkaneet kasvattaa muutakin kuin maissia, ja monet ovat viljelijäliiton tuella innostuneet kokeilemaan puuvillan, vesimelonien ja erilaisten vihannesten viljelyä.
 |
Hamubbwatun kylän tuotteet myydään tienvarsimark-
kinoilla Choman lähistöllä. |
Marraskuun puolivälissä sateet ovat juuri alkaneet, ja Maryn puolen
hehtaarin maissipelto on vasta kylvetty. Mary lannoittaa maissipeltoaan
pelkästään vuohen lannalla. Vaikka sateet tulivat tänä vuonna oikeaan
aikaan ja tavanomaisina, veden saanti on kylässä ongelma ympäri vuoden.
Kasteluvettä kerätään sadekauden aikana pellon ympärille kaivettuihin
ojiin.
”
Ainoa tie menestykseen on oma työ ja yritteliäisyys. Mieheltäni jäi vain tämä maa viljeltäväksi. Hänen kuoltuaan sain tehdä päätökset itse ja päätin tehdä jotain neljän lapseni hyväksi. Lapset ovat koulussa, mutta he myös auttavat viljelyksillä aina kun voivat.”
Maryn elämää varjostaa monen kotieläimen kuolema tautiin, joka on iskenyt erityisesti pienviljelijöiden eläimiin. Tuholaisten torjunta-aineista leviävä tauti on pahimmillaan sadekauden aikana.
”
Parasta työssäni on, kun sato on korjattu ja lähdössä markkinoille. Jos saan riittävästi rahaa säästöön, aion avata sekatavarakaupan, josta saisin tuloja muulloinkin kun sadonkorjuuaikana. Aion kouluttaa lapseni niin pitkälle, kuin mahdollista. ”Toivottavasti pystyn myös opettamaan heille, että menestys on kiinni omasta työstä”, Mary nauraa.
Teksti ja kuvat:
Outi Einola-Head ulkoasiainministeriöTakaisin etusivulle
