|
Luonnontilainen lähdepuro Saarikon leton ennal-
listamisalueella.
|
Elinympäristöjen ennallistaminen ja kunnostaminen on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi luonnonsuojelua. Osa eteläisen Suomen luontotyypeistä on luonnontilaltaan jo niin muuttuneita, että kunnostusta tarvitaan sekä luonnonsuojelualuilla että talousmetsissä. Vaikka monia luontoalueita on viime vuosina ennallistettu, ei kattavaa seurantaa kunnostuksen vaikutuksista ole vielä tehty.
Lähteiköt ja letot uhanalaisiaMonin paikoin pienvesien ja soiden luonnontila on heikentynyt voimakkaasti. Lähteiköt ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia ja kaikki lettotyypit äärimmäisen uhanalaisia. Metsätaloustoimet, etenkin kivennäis- ja turvemaiden kuivatus, ovat merkittävin pienvesien luonnontilaa heikentänyt syy. Lisäksi pellonraivaus on lettojen luonnontilaa heikentänyt tekijä.
Sekä lähteiköillä että letoilla elää useita niistä täysin riippuvaisia ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Näiden lajien elinmahdollisuudet ovat heikentyneet elinympäristön vähenemisen ja laadun heikkenemisen johdosta.
Kunnostusten monimuotoisuusvaikutuksia seurataanSuomen ympäristökeskuksessa käynnistettiin vuonna 2011 kolmivuotinen Lähteikköjen ja lettojen kunnostuksen monimuotoisuusvaikutukset -hanke. Sen tavoitteena on koota tietoa toteutettujen lähteikköjen ja lettojen kunnostushankkeiden määrästä ja alueellisesta jakaumasta METSO -alueella sekä arvioida kunnostusten ekologisia vaikutuksia. Hanke on saanut rahoitusta METSO -ohjelmasta.
Lähteikköjä on kunnostettu yksityismaiden luonnonhoitohankkeina yli 800 ja valtion mailla muutamia kymmeniä. Lettoja on puolestaan kunnostettu pääosin valtion maiden suojelualueilla muutamia kymmeniä. Kunnostusten monimuotoisuusvaikutuksia ei vielä ole seurattu kattavasti kummankaan luontotyypin osalta.
Tuloksia yhteistyölläVuonna 2011 tutkittiin ennallistettuja lettoja ja valittiin tutkittavat lähteikköt. Kesällä 2012 keskitytään lähteikköjen maastotutkimuksiin.
|
| Ennallistettu letto keskellä karua Jurmon saarta Saaristomerellä. |
Kohteita on valittu satakunta eri puolilta Suomea. Yhteistyö metsäkeskusten ja Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa on sujunut hyvin ja metsänomistajat ovat olleet hankkeelle myötämielisiä. Moni maanomistaja haluaa myös olla mukana maastotöissä.
Teksti ja kuvat:
Jari IlmonenLisätietoaVanhempi tutkija
Tapani Sallantaus, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoissuunnittelija
Jari Ilmonen, Metsähallituksen luontopalvelut, etunimi.sukunimi@gmail.com
Takaisin etusivulle
