Rio+20 -konferenssi ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

Monin paikoin luonto joutuu yhä ahtaammalle ihmistoiminnan laajetessa.

Kesäkuussa valtioiden päämiehet kokoontuvat Rio de Janeiroon päättämään uusista suuntaviivoista kehityksen saattamiseksi kestävämmälle pohjalle. Kyseessä on YK:n kestävän kehityksen konferenssi (Rio+20). Kokouksella on kaksi teemaa, jotka ovat vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyydenpoiston kontekstissa sekä kestävän kehityksen institutionaaliset puitteet.

Biodiversiteettisopimus on yksi kolmesta ”Rion sopimuksesta”, joista valtiot päättivät Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa kaksi vuosikymmentä sitten. Sopimus on yksi laajemmista kansanvälisistä ympäristösopimuksista, ja siihen kuuluu 193 osapuolta.

Sopimuksen osapuolet ovat vuodesta 1992 kehittäneet tehokkaampia keinoja luonnon moninaisuuden suojelemiseksi. Sopimuksen myötä on saavutettu edistystä joillakin osa-alueilla. Esimerkiksi vuoden 1992 jälkeen suojelualueiden pinta-ala on kasvanut yhdeksästä prosentista kolmeentoista prosenttiin. Suojelun piirissä onkin jo Venäjän kokoinen alue.


Tavoitteena torjua biodiversiteettikato

Vuonna 2010 Nagoyassa päätettiin kunnianhimoisesta 10-vuotisstrategiasta, joka asettaa selkeät määrälliset aikaan sidotut tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla käynnistettiin neuvottelut strategiasta rahoituksen lisäämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että kehitysmailla on paremmat taloudelliset valmiudet biodiversiteettikadon torjuntaan.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys ekosysteemien toiminnalle on yksi tärkeimmistä luonnontieteellisistä ja taloustieteellisistä kysymyksistä. Aiheen painoarvoa kasvaa yhä nopeammin vaikuttavien globaalien muutosprosessien, kuten elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen takia. Tulevaisuudessa on tärkeätä ymmärtää entistä paremmin, miten luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toiminta ovat sidoksissa toisiinsa.

Mitä Rio+20 -kokoukselta on odotettavissa?

Alustavat neuvottelut nytkähtivät varsinaisesti käyntiin, kun tammikuun alussa julkaistiin pohjaneuvottelupaperi The Future We Want. Paperin pohjana toimi yli 500 kirjallista vastinetta, joista yli puolet oli nostanut luonnon monimuotoisuus kysymykset esille.

Suojeltu uimaranta lomakeitaitten puristuksissa, jossa ihmisten liikkuminen on rajoitettu poluille. Rannan dyyneillä kasvaa kotoperäisiä ja uhanalaisia kasveja, joita ei muualla juuri tavata.

Luonnon monimuotoisuus ei kuitenkaan ole saanut vahvaa sijaa omana teemanaan neuvottelupaperissa. Merkittävin ehdotus koskee neuvotteluiden käynnistämistä YK:n merioikeusyleissopimuksen alla toimeenpanosopimuksen luomiseksi merien luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tehostamiseksi merialueilla oikeusvallan ulkopuolella. Tämä on tärkeä ehdotus, sillä tällä hetkellä meristä vain 1,4 prosenttia on suojeltuja.

Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ovat sen sijaan esillä vihreän talouden luonnonvaraperustassa. Linkki köyhyyden poistamisen ja luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun välillä tunnustetaan yhä laajemmin.

UNEP:n arvioiden mukaan "Köyhien BKT:sta" yli puolet koostuu ekosysteemipalveluiden tarjoamista hyödyistä. Siksi Rion neuvotteluissa keskustellaankin yhä enenevässä määrin siitä, että investoiminen luontopääomaan on välttämätöntä nimenomaan köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kasvun turvaamiseksi.

Riossa toivotaan saavutettavan tuloksia myös kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon sekä resurssitehokkuuden parantamiseen liittyvissä erittäin tärkeissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että Riossa hyväksytään kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotinen puiteohjelma.

Väestönkasvuun liittyvät kysymykset eivät vielä ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön kannalta tämä olisi tärkeää nostaa vahvemmin esille.

YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen paneelin raportista uutta vauhtia neuvotteluille

Vasta julkaistu YK.n pääsihteerin kestävän kehityksen paneelin raportti nostaa esille huolensa maapallon kantokyvyn rajojen ylittymisestä Stockholm Resilience Centerin kehittämän Planetary boundareis -konseptin kautta. Sen mukaan maapallon kantokyky on tullut vastaan luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja typen kierron osalta.

Raportti varoittaa, että ilman suunnanmuutosta maapallo uhkaa luisua syöksykierteeseen, jossa ympäristössä tapahtuvat negatiiviset muutokset alkavat vahvistamaan toinen toisiaan. Pahimmassa tapauksessa vaarana on luonnonjärjestelmien luhistuminen ja ihmiskunnan enemmistön ajautuminen köyhyyteen.

Paneelin raportti toteaa myös, että haasteet tarjoavat mahdollisuuden muutokseen, joka hyödyttää niin ihmistä kuin ympäristöä. Luonnon tarjoamat hyödyt ja ympäristönäkökulmat on tuotava olennaiseksi osaksi talousjärjestelmää ja päätöksentekoa ja tiede tulee nostaa kestävän kehityksen keskiöön. Tulevaisuus tulee osoittamaan, miten Riossa onnistutaan edistämään ajatusta "luonnon puolesta ihmisten hyväksi".

Kirjoittajat: Niko Urho, Marina von Weissenberg ja Annika Lindblom ympäristöministeriö
Kuvat: Riku Lumiaro ja NSA

Lisätiedot

Ylitarkastaja Niko Urho, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• YK:n kestävän kehityksen paneelin raportti
  
• Rio+20-konferenssi
  

Takaisin etusivulle