Suomikuvaa afrikkalaisin silmin

Jos metsään haluat mennä nyt niin...

Mosambikilainen Borghes Nhamirre nuotiokahvin  keittopuuhissa.

Makkarat paistuivat, kahvi sihisi nuotiolla ja Suomen syksyinen luonto näytti parhaat puolensa, kun parikymmentä afrikkalaista toimittajaa vaelsi Nuuksion kansallispuistossa.”Olisi hienoa nähdä karhu”, innostuu ugandalainen media-analyytikko Simon Kaheru.

Karhuja ei tällä kertaa nähty, mutta sitäkin enemmän ihmetystä ja keskustelua metsien merkityksestä Suomelle ja suomalaisille. ”Te olette selvästi ylpeitä luonnostanne ja kohtelette sitä sen mukaisesti. Afrikassa ei juuri ajatella metsien virkistysarvoa. Metsään mennään kun tarvitaan jotain, yleensä polttopuita tai ruokaa. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten me Afrikassa metsiämme hoidamme”, Kaheru arvioi.

Suomalaisten läheinen suhde metsään ja luontoon nousi useasti esille metsävaelluksella ja leirinuotiolla. Nuuksiossa afrikkalaisia ihmetytti luonnontilainen metsä ja puulajien runsaus. Vaelluspoluilla vastaan tulevat sienestäjät esittelivät auliisti saalistaan, ja suppilovahverot herättivät ihastusta sekä koreissa että lounaalla tarjotussa keitossa.

Afrikkalaiset toimittajat olivat Suomessa syyskuisen viikon ulkoministeriön vieraina. Tarkoituksena oli pohtia yhdessä, millaisista aineksista kestävä kehitys syntyy. Samalla esiteltiin Suomen omiin kehityskokemuksiin pohjaavaa osaamista.

Toimittajat tutustuivat Suomen menestyksen avaintekijöihin, koulutukseen, yritystoimintaan, tietoteknologiaan, demokratiaan ja hyvään hallintoon sekä kriisinhallintaan. Luonnonvarat sekä Suomen vesi- ja metsäosaaminen kattoivat ohjelmasta kokonaisen päivän.

Kaikki oppivat

Torpparinmäen peruskoulussa kuultiin, miksi suomalainen koulutusjärjestelmä toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Erityistä kiinnostusta herätti koulun ympäristöasioita ja kestävää kehitystä painottava opetussuunnitelma. Afrikkalaiset vieraat pääsivät ”vihreään ryhmään” kuuluvien oppilaiden haastateltaviksi.

Nuuksion juomakelpoinen purovesi herätti vieraissa ihmetystä.

”Koulussa oli innostava, avoin ja oppimista tukeva ilmapiiri. Ympäristöasiat ja luonto otetaan huomioon kaikessa opetuksessa. Myös suomalaisten poliitikkojen ja hallinnon avoimuus tekivät suuren vaikutuksen. Uskon, että avoimuus on yksi syy suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Samalla avoimuus tekee Suomesta hyvän toimijan Afrikassa”, kenialainen Dommie Yambo Odette arveli.

Viikko tarjosi runsaasti oppimisen aiheita myös isännille. ”Median tarjoama kuva näyttää aina siltä, mistä päin maailmaa sitä piirretään ja katsotaan. Afrikan kuva kansainvälisessä mediassa on usein yksipuolisen synkkä. Kun näytätte kuvia Afrikasta, on kerrottava kuka on kuvassa, mistä koulusta ja kylästä kuva on. Afrikka ei ole maa, vaan hyvin erilaisten maiden ja kulttuurien maanosa”, painotti nigerialaisen Thisday Newspaper -lehden toimittaja Collins Edomaruse.

”Maailmassa moni asia on jakautunut epäoikeudenmukaisesti. Me haluamme oppia ja jakaa asioita, jotka auttoivat Suomea kehittymään oman osaamisensa avulla”, Simon Kaheru sanoi.

”Koulutusjärjestelmänne ja uudet opetusmenetelmät tekivät suuren vaikutuksen. Nokia, Cleantech Finland ja Nuuksion kansallispuisto olivat hyvä yhdistelmä ja antoivat eväitä kestävään kehitykseen”, Sudan Vision -lehteä toimittava Ahmed Saifaldin totesi.

Afrikka-tietoa suomalaisille

Dommie Yambo-Odette piti tärkeänä, että afrikkalaiset toimittajat välittävät suomalaisille veronmaksajille tietoa Afrikan kehityksestä ja siitä, mitä kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan.

”Olen oppinut Suomessa enemmän Afrikan kehityksestä ja kehitysyhteistyöstä kuin koko
toimittaja-aikanani YK:ssa. Keskustelut afrikkalaisten toimittajien kanssa avasivat aivan uudenlaisia näkökulmia Afrikan kehitykseen”, tähdensi South-South Newsin toimittaja Connor Schratz New Yorkista.

Keskustelua karhuista, Suomen luonnosta ja kestävästä kehityksestä on jatkettu vierailun jälkeen vilkkaasti yhteisessä Facebook-ryhmässä.

”Olemme nyt verkosto ja pidämme yhtä myös jatkossa”, mosambikilainen Borghes Nhamirre sanoi. ”Oli hienoa päästä sukeltamaan syvälle Suomen sieluun viidessä päivässä”, kiteytti matkan annin Dommie Yambo-Odette.

Teksti ja kuvat: Outi Einola-Head


Paluu etusivulle