| | Neljä kysymystä luonnon monimuotoisuudesta ympäristöministeri Ville Niinistölle |
24.11.2011
|
|
 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa päivitetään. Visiona on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Miten ympäristöministeriö varmistaa, että visio toteutuu?Ympäristöministeriöllä on monta rautaa tulessa sen varmistamiseksi, että luonnon köyhtyminen Suomessa loppuu viimeistään vuonna 2020.Esimerkiksi METSO-ohjelmalla suojellaan Etelä-Suomen metsiä. Hallitusohjelma antaa hyvät eväät entistä kattavamman suojelualueverkoston luomiseksi. Soiden suojeluun pureudutaan omalla ohjelmalla, jossa keskeistä on se, että turvetuotanto keskitetään jo käytössä oleville soille. Näin luodaan hyvä suojelualuepohja, joka puolestaan tukee lajiensuojelua.Keskeistä on myös, että strategiaan liittyvällä valtioneuvoston periaatepäätöksellä muutkin ministeriöt ja koko valtionhallinto sitoutuvat suojelemaan luonnon monimuotoisuutta.Kaikki suomalaiset eivät ota luonnon köyhtymistä vakavasti. Mistä tämä mielestäsi johtuu?Suomalaiset ovat luonnonläheistä kansaa. Viime aikoina ihmisten erot ympäristötietoisuudessa ja -kiinnostuksessa ovat kuitenkin kasvaneet: löytyy yhä enemmän todella tiedostavia ihmisiä, ja toisaalta yhä enemmän myös ihmisiä, joita ympäristöasiat eivät kiinnosta.Uskon, että ongelma piilee siinä, etteivät jokapäiväiset teot ja valinnat linkity tarpeeksi vahvasti ympäristön tilaan. Esimerkiksi turvetuotantoon liittyvät ympäristöhaitat tulevat näkyväksi monen arjessa vasta, kun oman mökkijärven vesi samentuu tai kalat katoavat.Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon esimerkiksi kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista. Miten luonnonsuojelu ja eri elinkeinot sovitetaan yhteen kestävällä tavalla?Ympäristöministeriö on tulevaisuusministeriö. Emme toimi yksittäisiä toimialoja vastaan, vaan kannatamme uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämistä sekä vihreän talouden periaatteita. Siinä huomioidaan sekä ekologinen, sosiaalinen että taloudellinen kestävyys. Tämä on myös yritysten näkökulmasta lopulta kannattavaa.Meillä on kuitenkin oltava periaatteita ja perusarvoja, joista ei tingitä. Esimerkiksi kaivostoiminta kuormittaa aina ympäristöä, eikä se siksi sovi mille tahansa alueelle. Jotkin alueet ovat paremmassa käytössä esimerkiksi virkistys- ja matkailualueina. Teollisuuden ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee soveltaa korkeita standardeja, eikä yritysten ympäristövastuu saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi.Kaikki arvot eivät ole kaupan, eikä ympäristö ole arvoista se, joka aina väistää.Mikä on suurin luontoelämyksesi? Olen vaellellut metsissä pienestä pitäen. Perheessäni on luontoharrastajia. Nykyään viihdyn erityisesti saaristossa ja meren läheisyydessä. Ehkä suurin luontoelämykseni on ollut ymmärtää, kuinka pieni osa tätä planeettaa me ihmiset oikeasti olemme. Että on paljon muutakin kuin tämä meidän todellisuutemme, eikä meillä ole oikeutta pilata sitä. Teksti: Liisa KemppainenKuvat : YHA kuvapankki, Pentti Hokkanen ja Katja HuumoLisätietojaMinisteri Niinistön erityisavustaja, Paloma Hannonen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 912, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Tiedottaja, Liisa Kemppainen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 953, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Paluu etusivulle |
|
|
|
