PUTTE -ohjelman yhtenä päätavoitteena on tuottaa määrityskirjoja niistä eliöryhmistä, joista niitä ei ole aiemmin ollut saatavilla kuten luteista, limasienistä ja käävistä. Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (PUTTE) on löydetty yli tuhat Suomelle uutta eliölajia.
Lajiston tuntemus on Suomessa maailman huippuluokkaa. Siitä huolimatta jopa kaksi kolmasosaa maamme eliölajeista tunnetaan varsin puutteellisesti. Laadukkailla PUTTE-oppailla pyritään innostamaan aktiivisia lajiharrastajia vähemmän tunnettujen eliöryhmien pariin, sillä asiantunteva lajiharrastustoiminta on maamme lajiston seurannan selkäranka.
Suomen luteet
Suomen luteet oli jo ilmestyessään alan klassikko, ja sen ensimmäinen painos myytiin muutamassa kuukaudessa loppuun. Kirja palkittiin Vuoden Tiedekirja 2010 kunniamaininnalla.
Palkintoraati totesi muun muassa:
"Ludekirjan upea ulkoasu ei mitenkään kätke sen tieteellistä arvoa. Biologista perustutkimusta vähemmän tuntevalle valkenee varmasti se, että nyt on saatu yksiin kansiin kaikki se tieto mitä Suomen ludelajistosta voi järkevästi yhteen kuvakirjaan mahduttaa. Tieteenalaan tarkemmin perehtynyt ymmärtää välittömästi sen merkityksen, mikä tällaisella kirjalla on uuden tieteellisen tiedon karttumisen näkökulmasta. Kirjan lajikuvaukset ja määrityskaavat ohjaavat lähivuosina kymmeniä hyönteisistä kiinnostuneita harrastajia perehtymään eri puolilla Suomea eteen osuviin ludelajeihin. Tämä johtaa väistämättä moniin uusiin löytöihin ja tieteellisesti merkittävää tutkimusaineistoa karttuu laajalla rintamalla."Maastamme löytyy jatkuvasti uusia ludelajeja, ja kirjassa esitellään Suomessa vuoteen 2010 mennessä tavatut 507 ludelajia. Kesän 2011 jälkeen meillä on jo tavattu 514 ludelajia. Luteiden valtaisaan joukkoon mahtuu korunkauniita luonnon taideteoksia, arvoituksellisia harvinaisuuksia ja häikäilemättömiä petoja. Värikkäät luontokuvat pikku tarinoineen sekä lajien määrittämistä helpottavat tarkat rakennevertailut vievät lukijan syvälle luteiden ainutlaatuiseen elämään.
Kirja koostuu johdanto-, lajiesittely-, määrityskaava- ja kuvatauluosasta. Johdannossa esitellään luteiden rakenne, keskeisimmät elinympäristöt ja elintavat sekä harrastusohjeet. Vanhempi tutkija Teemu Rintala Suomen ympäristökeskuksesta ja museomestari Veikko Rinne Turun yliopistosta ovat tehneet varsinaisen suurtyön kirjoittaessaan kattavan oppaan luteiden tunnistamiseen ja elintapoihin liittyen.
Limasienet
Ensimmäinen suomenkielinen limasienikirja tutustuttaa meidät limasienten outoon maailmaan. Limasienet-kirja kertoo tarkan tieteellisten määritysohjeiden lisäksi, miten limasientä voi pitää lemmikkinä tai miten tehdä paranvoimunakasta. Kirjan ovat tehneet eläkkeellä oleva Helsingin yliopiston dosentti Marja Härkönen ja Itä-Suomen yliopistosta biologiksi valmistunut Elina Sivonen, taitosta vastaa Tuomo Niemelä.
Oudon kauniit limasienet eivät ole sieniä, eivät kasveja, eivätkä eläimiä, vaan ne muodostavat oman sukuhaaransa yhdessä maa-amebojen kanssa. Kaikkialla Suomen luonnossa, niin metsäturpeessa, lahopuussa ja lehtikasoissa kuin eläinten lannalla elää limasienten hiljainen joukko piilottelevaa elämäänsä. Ne ryömivät näkyviin vasta lisääntymistään varten ja kokevat tuolloin muodonvaihdoksen limaisesta ryömijästä pieneksi hauraaksi koruksi.
Suomesta tunnetaan 204 limasienilajia. Ne esitellään Limasienet kirjassa tekstein, värikuvin ja levinneisyystiedoin. Kirjan alussa kuvaillaan limasienten rakennetta, biologiaa ja ekologiaa sekä neuvotaan harrastajia limasienten keräämisen, kasvatuksen ja määrittämisen saloihin.
Suomen jäkäläopas
Suomen jäkäläoppaassa esitellään kaikki Suomesta tavatut makrojäkälät sekä eräitä yleisimpiä rupijäkäliä, yhteensä 481 lajia, alalajia tai muunnosta.
Opas on tarkoitettu niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Johdantokappaleet tarjoavat yleistä tietoa jäkälien rakenteesta, kemiasta, lisääntymisestä, taksonomiasta, elinympäristöistä ja uhanalaisuudesta. Myös Suomen jäkälätutkimuksen historiaa esitellään.
Lajisto-osa rakentuu suku- ja lajikuvauksista sekä kasvupaikka- ja levinneisyytiedoista. Monilajisista suvuista on mukana määrityskaava. Kustakin taksonista on värivalokuva ja levinneisyyskartta. Tieteelliset, suomenkieliset ja ruotsinkieliset suku- ja lajinimet on koottu yhdeksi nimihakemistoksi. Suomen jäkäläoppaan ovat tehneet Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander ja Leena Myllys.
Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajejaSuomessa ei ole aikaisemmin julkaistu kärpäsiä koskevaa määritysopasta. Nyt Suomen kaikki kukkakärpäset, 347 lajia, esitellään yksissä kansissa. Kirja esittelee värikkään kuvituksen kera kukkakärpästen elintapoja ja vaihtelevia elinympäristöjä kotipihoilta soille ja metsiin. Havainnoinnin ja keräilyn aloittamiseen annetaan yksityiskohtaisia ohjeita.
Lähes kaikista kukkakärpäsistä on myös korkealaatuinen valokuva. Kuvitettujen määrityskaavojen avulla on mahdollista tunnistaa kaikki lajit. Kustakin lajista annetaan tuntomerkit sekä kerrotaan elintavoista ja levinneisyydestä. Kirja on kansainvälisestikin kiinnostava, sillä se on ensimmäinen teos, jossa kaikki Pohjois-Euroopasta tavatut lajit on otettu huomioon.
Teoksen ovat kirjoittaneet kukkakärpäslajiston tutkijat Antti Haarto ja Sakari Kerppola. He tiivistävät pitkän työnsä ja kirjansa motoksi:
"Jollemme luontoa tutki, niin emme myöskään tiedä mitä pitäisi suojella."Teksti:
Riku LumiaroPaluu etusivulle
