 |
Kaapo (1 v) osaa jo puutarhanhoidon perus-
teet - immuunijärjestelmän luonnollisen
haastamisen luonnon multaisella moni-
muotoisuudella! |
Vauva tutustuu maailmaan tunkemalla kaiken suuhunsa. Kiinalainen muovirihkama ei kehitä immuunijärjestelmää, mutta ripaus maan multaa saa solukoneet hyrräämään. Bakteereja, viruksia, sieniä, alkueläimiä, matoja, loisia ja punkkeja – hyi, toteaa moni äiti, mutta juuri nämä rakentavat lapsen luontaisen vastustuskyvyn perustan ja lopulta terveen aikuisen.
Epidemian lailla yleistyvät allergiat ja muut immuunijärjestelmän häiriötilat eivät johdu uusista ja tuntemattomista vaaratekijöistä, vaan luonnosta ja maaperästä saatavien karaisevien suojatekijöiden romahtamisesta. Luontoyhteyden heikkenemisellä on vakavia terveysseuraamuksia. Tuore eurooppalainen allergiatutkimus osoittaa kiistatta, että ympäristö ja elintavat ratkaisevat allergiassakin: maasta irronneen kaupunkilaisen vastustuskyky pettää.
Luonnottomassa ympäristössä immuunijärjestelmä ei opi varmuudella erottamaan omaa vieraasta ja vaaratonta vaarallisesta. Suomessa jo melkein joka toinen lapsi on allerginen – immuunitutka hälyttää yhä useammin jostakin täysin vaarattomasta kuten koivun siitepölystä.
Luonnon monimuotoisuus on sidoksissa allergioihin Samalla kun lääketieteilijät ihmettelevät laboratorioissaan, miksi solumme eivät enää osaa toimia tarkoituksenmukaisesti, biologeilla ja muilla ympäristöihmisillä on vaikeuksia saada maanomistaja tai poliitikko vakuuteltua siitä, miksi vaikkapa kulokauniainen on suojelun arvoinen. Suomalaisten huippututkijoiden ryhmä arvioi, että molemmissa tapauksissa puhumme itse asiassa yhdestä ja samasta ilmiöstä: luonnon monimuotoisuuden kato sen kaikilla tasoilla koskettaa meitä jokaista, sillä yksipuolisessa luonnossa ihminen sairastuu henkisesti ja fyysisesti.
On siis korkea aika muuttaa suuntaa. Suomalainen terveydenhuolto on reagoinut ensin. Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 keskeinen sanoma on allergiaterveys, jonka saavuttaminen vaatii väestöltä uutta asennetta ja motivoitumista sietokyvyn vahvistamisessa. Allergeenien välttämisen sijaan lähtökohtana on altistua niille tarkoituksenmukaisesti ja vahvistaa näin elimistön puolustusmekanismeja. Immuunijärjestelmä ei tunteile mutta ottaa opikseen jos oppia on tarpeeksi tarjolla. Ollaan siis mieluummin ulkona sormet mullassa kuin kliinisesti neljän seinän sisällä!
Allergiaohjelman viesteistä voi lukea lisää syyskuun puolivälissä avatuilla sivuilla allergiaterveys.fi. Luontoyhteyden vahvistamisella on väestön tervehdyttämisessä keskeinen rooli, sillä allergiat pakenevat puutarhanhoitoa, mustia kynnenalusia ja paljaita jalkoja!
Teksti ja kuvat:
Kimmo SaarinenLisätietoja Dosentti
Kimmo Saarinen, etunimi.sukunimi@allergia.fi
Allergia- ja Astmaliitto - Hengitysliitto – Iholiitto
Paluu etusivulle
