 |
Seittelin kosteikko Tuusulassa.
Kuva Milla Popova.
|
Tänä vuonna kosteikkojen suojelusopimuksen eli Ramsar-sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut 40 vuotta. Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi ja juhlavuonna onkin erityisen tärkeää nostaa kosteikkojen arvostusta Suomessa ja maailmalla.
Suomessa järjestetään 25.10.2011 asiantuntijoille kutsuvierasseminaari Ramsar-juhlavuoden kunniaksi. Arvion mukaan kosteikkojen ihmiskunnalle tuottamat palvelut olisivat rahaksi muutettuna noin 11 miljardia euroa.
Kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden ydinalueita, joilla elää poikkeuksellisen monipuolinen lajisto. Kosteikot ovat myös merkittäviä paikkoja virkistäytymiseen. Niiden kyky pidättää ravinteita ja puhdistaa vettä, toimia hiilivarastona ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ehkäistä suurtulvia ovat esimerkkejä kosteikkojen lukuisista ekosysteemipalveluista.
Suomeen lisää Ramsar-kosteikkoja?Sopimuksen alkuperäisenä tavoitteena on suojella muutto- ja vesilintujen tärkeitä elinympäristöjä. Suomen luontotyypeistä kosteikoiksi luetaan Itämeri ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit ja sisämaan tulvametsät. Suomessa on 49 Ramsar-aluetta, mutta sopimuksessa edellytetään kaikkien kosteikkojen järkevää käyttöä. Parhaillaan Suomi harkitsee uusien Ramsar-alueiden nimeämistä.
Suomen ensimmäinen kosteikkokeskus LiminganlahdelleRamsarin-sopimuksen uusin strategia (2009–2015) edellyttää sopimusvaltioilta entistä tehokkaampia toimia kosteikkojen suojelun edistämiseksi. Yksi askel kohti tulevaa on kansallisen Ramsar-komitean nimeäminen.
Komitean tehtävänä on vahvistaa kansallista Ramsar-organisaatiota, toimia kosteikkosuojelutyön edunvalvojana Suomessa, vahvistaa tieteellistä ja teknistä osaamista, kosteikkotiedottamista, -osallistamista ja ympäristökasvatustyötä. Ympäristöministeriö nimeää kansallisen Ramsar-kosteikkotyöryhmän syksyllä 2011.
Strategia edellyttää myös, että jokainen sopimusvaltio perustaa vähintään yhden kosteikkokeskuksen vuoteen 2015 mennessä. Suomen ensimmäinen kosteikkokeskus rakentuu uudistuvan Liminganlahden luontokeskuksen yhteyteen ja sitä hallinnoi Metsähallitus.
Ramsarin seuraava osapuolikokous järjestetään kesäkuussa 2012 Romaniassa. Sopimuksen 160 osapuolta toimittavat maaraporttinsa sopimuksen ja strategian toteutuksesta syyskuun 2011 aikana.
Kosteikkoja kunnostetaan hankkeilla  |
Esimerkiksi liejukana hyötyy kosteikkojen
kunnostamisesta. Kuva Riku Lumiaro.
|
Suomessa kunnostetaan, ennallistetaan ja parannetaan kosteikkokohteita lukuisilla EU hankkeilla. Suoverkosto LIFE on Metsähallituksen jättihanke, jonka tavoitteena on ennallistaa 4 300 ha soita ympäri Suomea, lisätä kansalaisten suoluontotietämystä ja tarjota suoelämyksiä.
Kosteikko asiantuntijuutta vahvistetaan Baltian ja Pohjoismaiden kesken Suomi on vahvasti mukana Nordic-Baltic Wetlands kosteikkoverkostossa (NorBalWet). Verkosto on saanut rahaa kosteikkoviestinnän tehostamiseen Pohjoismaiselta Ministerineuvostolta vuosiksi 2011–2012. Hankkeessa järjestetään työpajoja, tehdään NorBalWet -verkkosivut ja tehostetaan Maailman kosteikkopäivän strategisia tavoitteita Pohjoismaissa.
Teksti:
Sari AirasKuvat:
Milla Popova ja Riku LumiaroLisätietoa Ramsar-sopimuksen kansallinen yhteyshenkilö
Tiina Niikkonen, Metsähallitus, puh. 0205 64 5934, tiina.niikkonen@metsa.fi
Ramsar-sopimuksen viestintävastaava
Sari Airas, Metsähallitus, puh. 0205 64 6671, sari.airas@metsa.fi
Paluu etusivulle
