Tulosta
 

Kansainvälinen biodiversiteettipaneeli perustettu tehostamaan luonnonsuojelua

13.5.2011
Stora Karlson saaren rannikkoa Itämerellä. Kuva Riku Lumiaro.YK:n yleiskokous pääsi sopuun luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita tarkastelevan tieteellisen paneelin (Intergovernmental Science-Policy Platfrom on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES) perustamisesta joulukuussa 2010. Paneelin perustamista voidaan pitää historiallisena edistysaskeleena tieteellisen tiedon ja politiikanteon kytkemiseksi lähemmäksi toisiaan biodiversiteettialalla. Paneelin toiminta kattaa niin meri- kuin makeanveden sekä maa ekosysteemit ja tarkastelee niissä tapahtuvia muutoksia − erityisesti ihmisen hyvinvointia silmällä pitäen.

Vuonna 2005 julkaistiin vuosituhannen ekosysteemiarvio (Millennium Ecosystem Assessment), joka on laajin tähän mennessä tuotettu biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteellinen synteesiraportti. Se osoitti selvästi, että elämää ylläpitävät ekosysteemipalvelut ovat romahtamassa ja että kehitysmaat tulevat kärsimään tästä kaikkien eniten. Vaikka vuosituhannen ekosysteemiarvio oli kertaluontoinen selvitys, se käynnisti neuvottelut pysyvän mekanismin luomiseksi tieteen ja politiikan lähentämiseksi luonnon monimuotoisuutta koskevissa kysymyksissä.

Ranska käynnisti vuonna 2005 IMoSEB (International Mechanism of Scientific Expertise on Biodiversity) -aloitteen, jolla pyrittiin hahmottamaan valtioiden näkemyksiä uuden mekanismin luonteesta. Kaksi vuotta myöhemmin aloite kuitenkin kariutui ja YK:n ympäristöohjelmalle (UNEP) annettiin valtuudet neuvottelujen vetämiseksi IPBES-aloitteen nimissä.

Pitkien neuvottelujen kautta kesäkuussa 2010 Busanissa, Etelä-Koreassa järjestetyssä kolmannessa hallitusenvälisessä kokousessa saavutettiin läpimurto. Paikalle saapuneet 86 valtiota pääsivät sopuun paneelin tärkeimmistä toimintaperiaatteista. YK:n yleiskokous antoi korkean tason hyväksynnän paneelin perustamiselle viime joulukuussa.

Mallia hallitustenvälisestä ilmastopaneelista

YK:n ilmastoneuvotteluissa on jo kahdenvuosikymmenen ajan hyödynnetty hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) säännöllisin väliajoin tuottamia tieteellisiä arviointiraportteja. Ilmastopaneelin pitkäjänteinen työ on saattanut 2000-luvulla ilmastokysymykset kansainvälisen politiikan keskiöön ja koko maailman tietoisuuteen. Tästä työstä ilmastopaneelin tutkijoille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2007.

Raukkikivimuodostelmat Gotlannin saarella. Kuva Riku Lumiaro.Hyvin toiminut ilmastopaneeli onkin toiminut uuden paneelin tärkeimpänä toimintamallina. IPBES-paneeli on pysyvä mekanismi, joka tuo valtiot yhteen säännöllisesti pidettäviin kokouksiin, jossa hyväskytään tutkijoiden tuottamien raporttien tieteellinen sisältö. Paneelin tarkoituksena ei ole tehdä itse tutkimusta vaan syntetisoida olemassa olevaa tieteellistä tietoa.

IPBES-paneelin perimmäisenä tavoitteena on biodiversiteettikadon tehokkaampi torjunta paremman päätöksenteko kautta. Paneelin toivotaan antavan vastauksia moniin tärkeisiin auki oleviin kysymyksiin: mikä on luonnon monimuotoisuuden häviämisvauhti ja mikä on ekosysteemien sietokyvyn kynnysarvo? Samalla pyritään myös arvottamaan ekosysteemipalveluita paremmin. Tämä auttaisi kehittämään tieteelliseen tietoon perustuvia määrällisiä tavoitteita.

Paneelin toiminnan toivotaan myös lisäävän yleistä tietämystä monimuotoisen luonnon merkityksestä ja kytkemään biodiversiteettitieto paremmin muihin politiikkasektoreihin.

Luonnon monimuotoisuuden tarkastelu ei ole sen alueellisen vaihtelun takia rinnastettavissa ilmastonmuutoksen tarkasteluun. Paneelin onkin tarkoitus laatia alueellisia raportteja, jonka jälkeen tulokset sidotaan yhteen kattavaksi globaaliksi raportiksi. Myös erillisiä temaattisia raportteja on luvassa. 

Seuravaat vaiheet

Paneelin toiminta lähtee käyntiin lokaukuussa, jolloin se kokoontuu ensimmäistä kertaa. Kokouksessa on tarkoitus sopia auki olevista kysymyksistä, kuten työohjelmasta ja pysyvän sihteeristön perustamisesta. Useat YK:n erityisjärjestöt (UNEP, FAO ja UNESCO) sekä maat (mm. Brasilia, Sveitsi, Norja, Intia, Saksa ja Kenia) ovat esittäneet kiinnostuksensa sihteeristön pitämiseen. Tämä osoittaa, että IPBES:in perustaminen onkin suuren kansainvälisen kiinnostuksen keskellä. 

 Talvinen auringon nousu Lapin erämaassa. Kuva Marina von Weissenberg.


Suomessa tullaan perustamaan kansallinen IPBES-toimikunta koordinoimaan meillä tapahtuvaa työtä kansainvälisen IPBES-työn kanssa. Myös muiden Pohjoismaiden kanssa on vireillä yhteistyösuunnitelmia. EU ja komissio pyrkivät myös omalta osaltaan olemaan aktiivinen tässä tulevassa paneelissa.


Teksti: Niko Urho ja Marina von Weissenberg
Kuvat: Marina von Weissenberg ja Riku Lumiaro

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, puh. 050 3070 860
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lähetysneuvos Anu Pärnänen-Landtman, ulkoasiainministeriö, puh. 040 5520 211, etunimi.sukunimi@formin.fi



Paluu etusivulle