 |
Hiekkarannalle asetuttuaan kurtturuusu
pystyy levittäytymään läpitunkemattomiksi
tiheiköiksi ja syrjäyttämään täysin alku-
peräisen merenrantalajiston.
Kuva Terhi Ryttäri.
|
Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu on loppusuoralla. Ehdotus strategiasta valmistui maaliskuussa, ja sen lausuntokierros päättyy kesäkuun alussa. – Toiveissa on saada strategia vahvistetuksi ja toimenpiteet käyntiin vielä tämän vuoden kuluessa.
Strategiaa työstettiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla reilut kaksi ja puoli vuotta. Ennen ehdotuksen valmistumista järjestettiin kansalaiskuuleminen, josta saatiin yli sata palautetta. Työhön osallistui noin 100 asiantuntijaa monesta eri organisaatioista. Strategialla halutaan sekä jo Suomeen saapuneet haitalliset vieraslajit hallintaan että estää uusien haitallisten lajien kotiutuminen.
Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä lajia, joka ei olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Ne ovat ihmisen mukana tai avustuksella uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja. Suurin osa kaikista Suomeen tuoduista vieraslajeista on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kuten kirjolohi ja harmaanieriä.
Haitallisena vieraslajina pidetään sellaista vieraslajia, joka aiheuttaa joko ekologisia, taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalista haittaa. Ne voivat esimerkiksi syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa viljelykasveille tai metsätaloudelle. Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa jättiputket, kurtturuusu, mäntyankeroinen, perunarutto, espanjansiruetana, petovesikirppu tai minkki.
Vieraslajien leviämisen torjuminen säästää eurojaSuomessa on tunnistettu vuoden 2011 alkuun mennessä esiintyväksi 157 haitallista vieraslajia. Näistä yli sata on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Suomen merialueilla tavataan viisi ja samoin sisävesissä viisi haitallista vieraslajia. Haitallisista vieraslajeista näkyvimpiä ovat kuusi maaselkärankaislajia ja 24 vieraskasvilajia.
Suomessa vieraslajien vuosittaisiksi kustannuksiksi arvioidaan kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Euroopassa kustannusten arvellaan olevan yli 12,5 miljardia euroa vuodessa ja maailmassa jopa yli 1000 miljardia euroa. Kun vieraslajiongelmaan puututaan ajoissa ja ennakoimalla, sitä vähemmän euroja tarvitaan.
 |
Suomessa esiintyy useita jättiputkilajeja kuten kaukasianjättiputki (kuvassa) sekä
persianjättiputki. Jättiputket ovat suuria ja erittäin kilpailukykyisiä. Parhailla kasvu-
paikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, "jättiputkimetsiä", jotka tukahduttavat
muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön. Kuva Terhi Ryttäri. |
Vieraslajistrategiassa linjataan monenlaisia toimenpiteitä vieraslajien haittojen vähentämiseksi. Esimerkiksi jättiputket halutaan hävittää Suomesta kokonaan seuraavan 20 vuoden kuluessa. Yleisesti vieraslajien torjuntatyötä edistämään ja koordinoimaan ehdotetaan vieraslajilautakuntaa. Viranomaisten vastuut ja valtuudet torjuntatyössä halutaan määrittää ja selkeyttää. Lainsäädäntöä on kehitettävä myös vieraslajien kaupan sääntelemiseksi ja leviämisen estämiseksi. Tiedon kokoamiseksi ja levittämiseksi ehdotetaan vieraslajiportaalin kehittämistä.
Teksti:
Pekka Väisänen ja Johanna Niemivuo-LahtiKuvat:
Terhi Ryttäri ja SYKEn kuva-arkisto Lisätietoja Paluu etusivulle
