Vuosikymmenien poissaolon jälkeen metsäpeuroja palasi Neuvostoliiton puolelta Kuhmon Elimyssalolle 1950-60 luvun taitteessa. Siitä heräsi ajatus yhteisestä luonnonsuojelututkimuksesta, joka vähitellen johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtaja, NKP:n keskuskomitean pääsihteeri Mihail Gorbatshov ja Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto allekirjoittavat sopimuksen Ystävyyden luonnonsuojelualueesta lokakuussa 1989. Se astui voimaan kesällä 1990, kun Ystävyyden puiston laki ja asetus vahvistettiin.
Ensimmäinen laatuaanYstävyyden luonnonsuojelualue on ensimmäinen Suomen ja Venäjän rajan yli toimiva puistopari, jossa yhteistyössä hoidetaan ja tutkitaan rajaseudun arvokasta luontoa ja tarjotaan samalla tietoa, elämyksiä, kulttuurihistoriaa ja retkeilymahdollisuuksia. Ensimmäisenä virallisena suomalais-venäläisenä puistoparina Ystävyyden luonnonsuojelualue loi pohjan Fennoskandian Vihreälle vyöhykkeelle, joka puolestaan liittyy Euroopan laajuiseen ”vihreään vyöhön” ulottuen Suomen, Venäjän ja Norjan rajalta aina Mustallemerelle saakka.
Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Venäjältä 47 500 hehtaarin laajuinen Kostamuksen luonnonpuisto ja Suomesta Kuhmon kaupungin ja osin Suomussalmen kunnan alueelta noin 29 000 hehtaarin suuruinen, viidestä erillisestä alueesta koostuva Ystävyyden puisto.
Järviä, metsiä ja soita
Ystävyyden luonnonsuojelualueella voi kohdata aidon, alkuperäisen rajaseudun erämaan lukuisine puhtaine järvineen, vanhoine metsineen ja monipuolisine soineen. Kostamuksen luonnonpuisto on karua ylänkömaisemaa, jossa kalliot, suot ja vesistöt vuorottelevat silmänkantamattomiin ulottuvien ikimetsien kanssa. Elimyssalo edustaa kainuulaista korpea tyypillisimmillään: suuria ja vaihtelevia soita, naavaisia korpikuusikoita ja kuusettuvia männiköitä, reheviä puronvarsia sekä pieniä järviä ja lampia.
Lentua on Oulujoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi. Siitä laskeva Lentuankoski on suosittu nähtävyys ja kalastuskohde. Lentua houkuttelee kävijöitä kesällä vesille sekä talvella hiihtämään hohtaville hangille. Maisemat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvituksista ja rakastetun kirjailijan Veikko Huovisen teoksen ”Havukka-ahon ajattelija” tapahtumapaikkana. Iso-Palosen – Maariansärkkien halki kulkeva harjumuodostuma on ollut tärkeä metsäpeurojen vaellusreitti ja kesälaidunalue. Vesistöjen ympäröivässä valoisassa männikössä kulkee myös maisemiltaan kaunis retkeilyreitti.
Juortanansalon – Lapinsuon alue on omatoimisen, erätaitoisen retkeilijän erämaa, jonka laajoille suoalueille tuo vaihtelua metsäsaarekkeet vanhoine kuusikoineen. Ulvinsalon jyrkkärinteiset vaarat ja pienet suot ovat luonnonpuisto -statuksen ansiosta parhaiten säilyneet ihmiskäden kosketuksilta.
Luonnollista kehitystäSuomen puolella Ystävyyden luonnonsuojelualue soveltuu Ulvinsalon luonnonpuistoa lukuun ottamatta retkeilyyn, luonto-opastukseen ja luontomatkailuun. Venäjän puolella alueella liikkuminen on rajoitettua, mutta luonnonpuistoon pääsee tutustumaan opastetuilla retkillä. Suojelualueilla luonto kuitenkin kehittyy omilla ehdoillaan eikä sen kiertokulkuun juurikaan puututa. Puistojen hoito, ohjaus ja säännöt varmistavat, etteivät alkuperäiset luonnonarvot vaarannu.
Kostamuksen luonnonpuisto toimii Venäjän federaation luonnonvarainministeriön ohjauksessa ja sillä on oma hallintonsa ja henkilökuntansa. Suomen puolella Ystävyyden puistoa hallinnoi ja hoitaa Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Tutkimustyöstä vastaa Ystävyyden puiston tutkimuskeskus Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) osana.
Yhteistyö pelaa Suomen ja Venäjän välilläPuistojen välinen yhteistyö on vilkasta ja mutkatonta. Kahden maan yhteinen luonnonsuojelualue lisää ihmisten yhteisymmärrystä ja edistää yhteistä luonnonsuojelua. Tutkimustoiminnan lisäksi yhteistyöllä lisätään henkilökunnan osaamista ja puistojen tunnettavuutta. Erityisen tärkeää on koululaisille suunnattu ympäristökasvatus ja luonto-opastus. Erilaiset projektit ovat olleet tärkeä työmuoto 1990-luvulta alkaen. Ystävyyden luonnonsuojelualueen toimintaa on vuosien mittaan kehitetty monien hankkeiden avulla.
Ystävyyden luonnonsuojelualue on 20 vuoden aikana avannut idän ja lännen välistä rajaa luonnonsuojelun ja tutkimuksen saralla. Se on ollut viranomaisten, tutkijoiden ja tiedonvaihdon portti, jonka kautta alueisiin ja toimintaan ovat päässeet tutustumaan luontoharrastajat, yrittäjät, koululaisryhmät ja monet muut. Suomalais-venäläisen yhteistyön lisäksi Ystävyyden luonnonsuojelualueesta on tullut merkittävä tiedonvaihdon keskus myös monien muiden maiden luonnonsuojeluasiantuntijoille.
Teksti
Eeva PulkkinenKuvat
Ari MeriruokoLisätiedotPuistonjohtaja
Kerttu Härkönen, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Paluu etusivulle
