Flada-kluuvijärvi


Kuva: © Päivi Anttila

Fladoja ja kluuveja esiintyy maankohoamisrannikolla. Ne ovat nimityksiä niille eri vaiheille, joita esiintyvät merenlahden kuroutuessa maankohoamisen takia vähitellen merestä ja muotoutuessa järveksi. Fladaksi kutsutaan merenlahtea, joka on kuroutunut irti merestä ja säilyttää yhteytensä siihen vain pienen uoman kautta. Yhteyden takia fladan vesi on murtovettä. Kluuvijärvi on seuraava vaihe, jossa ei enää suoraa yhteyttä mereen ole, vaan merivettä tulee järveen ainoastaan korkean veden tai myrskyjen aikana. Kun meren vaikutus on kokonaan loppunut, on kluuvi muuttunut järveksi.

Useimmat Merenkurkun fladoista ovat pieniä, alle 10 ha suuruisia. Fladoja voi syntyä saarien väliin. Tällöin ne voivat muodostaa ketjun altaita, joita erottaa kynnys yläpuolella olevan kuvan tapaan. Merenkurkun fladat ovat usein matalia, koska korkeuserot alueella ovat pieniä. Noin metrin syvyiset altaat ovat tavallisia. Ne voivat olla talvisin pohjaan asti jäätyneitä, mutta keväisin vesi lämpenee nopeasti ja useat kalalajit käyttävät niitä lisääntymispaikkoinaan. Siksipä niitä kutsutaankin joskus meren lastenkamareiksi.

Kluuvijärvet toimivat myös kalojen lisääntymispaikkoina. Kalat nousevat keväisin puroa pitkin kluuvijärveen lisääntyäkseen ja palaavat samaa reittiä takaisin mereen, kuten myös poikaset myöhemmin tekevät. Joskus puro ehtii kuivua ja kalat jäävät kluuvijärveen aina syyssateisiin saakka. Merikotka ja kalasääski saalistavat usein näiltä kala-altailta.

Fladat ovat keskenään erilaisia muodon ja lajiston suhteen. Pohjaa peittää usein muta ja lieju. Fladat ovat usein hyvin tuottoisia ekosysteemejä. Pohja voi olla kokonaan vesikasvillisuuden ja levien, kuten näkinpartaislevien ja ristilimaskan peitossa. Nämä kasvit voivat kasvaa hyvin laajoinakin kasvustoina. Pohjaeläimiä, kuten esimerkiksi surviaissääsken toukkia ja simpukoita, esiintyy usein suuria määriä, kuten myös erilaisia planktoneläimiä. Sopivien vedenlämpötilojen lisäksi fladat tarjoavat paljon ravinteita kalanpoikasille ja esimerkiksi ahven ja särki käyttävät fladoja poikasten kutupaikkoina. Kalasääski syö lähes yksinomaan kalaa ja se vieraileekin mielellään fladoilla kalastelemassa.

| Takaisin |